keskiviikko 6. toukokuuta 2015

Kilpirauhasen vajaatoiminta: syyt, seuraukset ja omahoito

Miten voikaan pieni, hauskasti perhosen muotoinen rauhanen kaulassa aiheuttaa niin monenkirjavia arkea haittaavia oireita?

Kilpirauhasen päätarkoituksena on valmistaa ja varastoida kilpirauhashormoneja, joilla säädellään kaikkien elimistön solujen toimintaa, sekä varastoida jodia. Kilpirauhasen takapinnalla sijaitsee lisäksi neljä lisäkilpirauhasta, jotka osallistuvat kehon kalsium- ja fosforitasapainon säätelyyn. Kilpirauhasen toimintaa säätelee aivolisäke, jonka vaikutuksesta kilpirauhanen ottaa verenkierrosta jodia solujensa sisälle ja muodostaa kilpirauhashormonia.

Kilpirauhashormonin varastomuotoa, tyroksiinia, kutsutaan T4:ksi. Sillä on vain vähän suoria vaikutuksia kehossa. Kohdekudoksissaan kilpirauhashormonit hajoavat elimistössä vaikuttavaan T3-muotoon. Kilpirauhashormonit säätelevät kehon aineenvaihduntaa. Niillä on suoria vaikutuksia solun tumaan, jossa rakennetaan uusia valkuaisaineita ja muita molekyylejä. Lisäksi kilpirauhashormonit vaikuttavat mitokondrioihin. Mitokondriot ovat pieniä solunsisäisiä elimiä, joiden sisällä tapahtuu solun energia-aineenvaihdunta. Mitokondriot periytyvät vain äidiltä jälkeläisille, mikä saattaa osaltaan selittää, miksi kilpirauhashäiriöt ovat yleisempiä naisilla ja periytyvät voimakkaammin äidin puolelta.

Kilpirauhasen vajaatoiminta on liikatoimintaa huomattavasti tavallisempi sairaus. Sen oireena on kaikenlainen elintoimintojen hidastuminen. Klassisia vajaatoimintaoireita ovat väsymys, ummetus, paleleminen, matala ruumiinlämpö, painon nousu ilman selittäviä ruokavaliomuutoksia, ihon kuivuus ja hiustenlähtö. Myös masennusta ja ajattelutoimintojen hitautta esiintyy. Naisilla voi esiintyä kuukautishäiriöitä ja lapsettomuutta.

Kilpirauhasen vajaatoiminnan syitä

1. Sukupuoli: naisilla vajaatoimintaa esiintyy huomattavasti miehiä useammin. Tutkijat arvelevat, että syy liittyy estrogeenin toimintaan. Eräiden tutkimustietojen mukaan estrogeenin vaikutus immuunipuolustuksessa saattaa ilmetä autoimmuunisirauksina, mukaan lukien kilpirauhassairaus. Estrogeeni on taustalla siinäkin, että kilpirauhasoireet ovat vaihdevuosi-ikäisillä melko tavallisia.

2. Ikä: Kilpirauhasen vajaatoiminta on hyvin yleistä yli 60-vuotiailla. Riski siihen lisääntyy tasaisesti iän mukana, erityisesti naisilla.


3. Etninen tausta: länsimaisilla valkoihoisilla kilpirauhasen vajaatoiminta on yleisempää kuin afrikkalaiset sukujuuret omaavilla.


4. Perimä: yleensäkin autoimmuunisairaudet kulkevat suvuissa. Jos lähiomaisellasi on jokin autoimmuunisaraus, riskisi kilpirauhasen vajaatoiminnalle kaksinkertaistuu.


5. Jodinpuute: ainoa selkeä ravitsemuksellinen syy kilpirauhasen vajaatoimintaan on jodinpuute. Viime aikoina on havaittu, että suomalaisten jodinsaanti on heikentynyt. Yhdeksi syyksi epäillään siirtymistä jodia sisältämättömien erikoissuolojen käyttöön.


6. Raskaus: Mikäli suvussasi esiintyy autoimmuunisairauksia, olet erityisen altis kilpirauhasen toiminnan häiriöille raskauden aikana ja sen jälkeen.


7. Perkloraatilla saastunut juomavesi: Perkloraatti on vahva hapetin, ja sitä käytetään esimerkiksi ilotulitteissa ja valoraketeissa sekä alumiinin kanssa seoksena avaruusrakettien polttoaineena. Perkloraattia on esiintynyt juomavedessä esimerkiksi eteläisessä Kaliforniassa.


8. Säteilyaltistus: runsas altistuminen säteilylle lapsena saattaa vahingoittaa kilpirauhasta. Diagnostisten röntgenkuvausten säteily esimerkiksi hampaiden hoitossa ei ole tarpeeksi voimakasta, mutta röntgenhoidot pään ja niskan alueelle saattavat vaikuttaa, mikäli säteilylle altistuminen on ollut voimakasta ja toistuvaa.


9. Tupakointi: jos olet sukuperimältäsi taipuvainen kilpirauhassairauksiin, tupakointi lisää riskiä.


10. Lääkitykset: eräät lääkkeet saattavat vaikuttaa kilpirauhasvajeen syntymiseen. Esimerkiksi kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoitoon tarkoitettu litiumkarbonaatti tai rytmihäiriöitten hoidossa käytetty amiodaroni.


Viime aikoina on lisääntyvästi saanut huomiota tilanne, jossa potilaalla on voimakkaita kilpirauhasen vajaatoiminnan oireita, vaikka kilpirauhasarvot ovat viitealueella. Tai sitten kilpirauhashormonikorvaushoidon piirissä olevalla on vajaatoimintaoireita, vaikka laboratoriokokeet viittaavat kilpirauhasen liikatoimintaan ja  lääkityksen annos on jo liiankin suuri. Ilmiötä kutsutaan monella nimellä: tyypin II kilpirauhasen vajaatoiminnaksi, Wilsonin syndroomaksi tai englanninkielisessä aineistossa Euthyroidal sick syndromaksi. Toistaiseksi valtavirran lääketiede ei tätä ilmiötä tunnusta, mutta asiaa tutkitaan aktiivisesti.

Tiedetään, että stressitilanteissa kortisolihormonin vaikutuksesta tyroksiinin hajoaminen hidastuu. Myös ympäristömyrkyt ja raskasmetallit sekä seleenin puute häiritsevät tätä muutosta. Myös häiriöt solukalvon toiminnassa ja geneettiset muutokset kilpirauhashormonireseptorin rakenteessa voivat aiheuttaa puutteellisen kilpirauhashormonivaikutuksen normaaleista hormonipitoisuuksista huolimatta. Huomattavaa on myös se, että keskushermostolla on oma kilpirauhashormonisäätelynsä, joka ei ole mitattavissa verenkierrossa, ja keskushermoston kilpirauhashormonivaikutus voi olla poikkeava, vaikka verenkierrossa mitattavat arvot olisivat normaalejakin. Esimerkiksi mielialaan vaikuttavan serotoniinireseptorin toimintaan tarvitaan kilpirauhashormoneja.

Epätyypillisiä kilpirauhashäiriöitä on hoidettu yhdistelmähoidoin joko eläinperäisellä kilpirauhasvalmisteella, joka sisältää kaikkia kilpirauhasen tuottamia hormoneja, tai yhdistämällä tyroksiinihoitoon synteettinen trijodotyroniini tai käyttämällä trijodotyroniinia ainoana lääkkeenä. Toistaiseksi Suomen endokrinologit suhtautuvat kriittisesti epätyypillisen kilpirauhasen vajaatoiminnan hoitoon ja suosittelevat muun kuin tyroksiinihoidon käyttöä ainoastaan asiaan perehtyneen endokrinologin vastaanotolla.


Lähde: Koko naisen terveys


Jodinpuute on estettävissä käyttämällä jodioitua suolaa (esimerkiksi Herbamare-yrttisuola) ja tarpeen vaatiessa merilevää tai jos ei merilevä maistu ollenkaan, kuuriluontoisesti Kelpasan-merilevätabletteja. Kelpasanin suositeltu päiväannos on 2-3 tablettia (3 tablettia sisältää noin 150 µg jodia, mikä on suositusten mukaisen päiväannoksen yläraja). Liika-annostelusta ei ole hyötyä, päinvastoin! Kelpasania ei suositella mikäli olet sairastanut tai sairastat kilpirauhassairauksia tai jos sukurasituksenasi ovat kilpirauhassairaudet. Kelpasanilla ei voi ennaltaehkäistä kilpirauhassairautta.

Päivittäin kannattaa syödä pari kolme parapähkinää seleenin vuoksi sekä kourallinen kurpitsansiemeniä sinkin ja magnesiumin vuoksi. Kilpirauhasen vajaatoimintaa potevalle on hyväksi syödä useampi pieni ateria päivässä ja karttaa sokeria sen tulehdusta lisäävän vaikutuksen takia. Kannattaa myös rajoittaa tai välttää goitrogeenisiä eli struuman synnyssä vaikuttavia ruoka-aineita kuten kaaleja, lanttua, naurista, persikoita, päärynöitä, pinjansiemeniä, maapähkinöitä, ohraa, hirssiä ja rypsiöljyä.

Kaikenlainen liikunta on hyväksi kilpirauhasen vajaatoimintaa potevalle.


Lähteet

Jeffrey R. Garber: Thyroid Disease – Understanding hypothyroidism and hyperthyroidism (A Harvard Medical School Special Health Report)

Varpu Tavi ja Anna Sillanpää: Koko naisen terveys (Gummerus 2015)

blog.vogel.fi



PÄIVÄN AJATUS

Kestää koko elämän ennen kuin
oivaltaa, ettei tiedä mitään.
Siksi isoäiti ja lapsenlapset
tulevat niin hyvin toimeen keskenään. 

Helen Exley



 

Ei kommentteja: