maanantai 28. huhtikuuta 2014


FAKTOJA PYÖRÄILYSTÄ

Sain ensimmäisen oman polkupyörän kymmenvuotiaana, noin 55 vuotta sitten. Isäni laittoi oston ehdoksi kait leikillisesti, että opettelen itse sitä huoltamaan. Niin sitten teinkin, tai ainakin yritin useamman pyörän kanssa. Kaikki ovat olleet vaihdepyöriä. Huoltamista siis on riittänyt.

1970-luvulla olin erään kilpapyöräilijän valmentajana Vaasassa. Oli muuten todella kovakuntoinen kaveri. Kun tein hänelle ergometritestin, loppuivat yläpään lukemat kesken. Armeijassa tämä nuorimies suoritti muiden lailla Cooper-testin, jossa vääpeli lupasi ylimääräisen viikonloppuvapaan kaikille yli 4000 metriä juokseville. Vapaata ei kaverilleni kuitenkaan tullut lukeman ylittämisestä, koska vääpeli ei alkuunkaan ollut uskonut kenenkään siihen pystyvän. 

Kilpapyöräilijän harjoittelu on todella kovaa, sillä kestävyyspuolen saaminen riittävälle tasolle vaatii vuosien monipuolisen harjoittelun. Siinä on muun muassa:
  • kovavauhtisia vetoja, 
  • pitkiä tasaisen vauhdin lenkkejä,
  • juoksu- ja hiihtolenkkejä,
  • sisällä ajoa rullilla tai telineessä, 
  • sisällä ajoa kunto- tai spinningpyörällä,
  • voimaharjoittelua (etenkin ratapyöräilijöillä).
Kun minulla todettiin vuonna 1999 luuydinsyöpä, ajattelin pelini olevan ohitse pyöräilyn ja koko elämän osalta. Kahdella kantasolusiirrolla tauti saatiin taltutettua lepotilaan. Kun sitten näin telkkarista kuinka Lance Armstrong menestyi Tour de Francessa syövistään huolimatta (kivessyöpä, joka oli tehnyt etäpesäkkeitä aivoihin ja keuhkoihin), innostuin hankkimaan pyörän. Koska siinä on tuplajousitukset, se ei tärähtele ja aiheuta vaivaa selkääni. Nyt tuo pyörä on ollut "varikolla" jo yli vuoden. Minulla ei ole ollut varaa korjauttaa vaihteistovikaa, jota itse en pysty poistamaan. 

Uusimmasta Pirkka-lehdestä (5/2014, sivu36) löytyy Tuomas Lehtosen kirjoittama artikkeli:

5 faktaa pyöräilystä 
Fillarin satulassa niin kauppareissut, työmatkat kuin viikonlopun retketkin sujuvat leppoisasti. Mutta tiesitkö nämä asiat pyöräilystä? 
1. Suomessa pyöräily on toiseksi harrastetuin liiikuntarnuoto heti kävelyn jälkeen. 16-65-vuotiaiden ikäluokassa lajin ilmoittaa harrastuksekseen 845 000 suomalaista. Maamme pyöräilyyn soveltuvien kevyen liikenteen väylien yhteispituus on 16 000 kilometriä. 
2. Pyöräily kehittää lihasvoimaa, liikkuvuutta, tasapainoa, koordinaatiota sekä hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintaa. Fillaroijan painokin pysyy kurissa. Puoli tuntia reipasta pyöräilyä päivässä riittää fyysisen kunnon ylläpitämiseen. 
3. Pyöräilyn suosiosta huolimatta hyppäämme satulaan aikaisempaa harvemmin. Vuosina 1998-1999 pyörällä tehtiin 11 prosenttia kaikista matkoista, vuonna 2010-2011 prosentti-osuus oli laskenut kandeksaan. 
4. Käytämme pyörää eniten alle kolmen kilometrin pituisilla matkoil la. Useimmat pyörämatkoista suuntautuvat opinahjoon, mutta eniten kilometrejä kertyy vapaa-ajalla. Yhden pyörämatkan pituus on keskimäärin 3,1 kilometriä. Sen polkemiseen suomalaiselta kuluu keskimäärin 15,7 minuuttia. 
5. Suomalaiset fillaroivat 429 miljoonaa matkaa vuodessa ja matkamittareihin kertyi 1 310 miljoonaa poljettua kilometriä (vuosi 2010-2011). Vähiten pyöräilevät 34-54-vuotiaat suomalaiset. He suosivat eniten henkilöauton käyttöä. 
Lähde: Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallinen strategia 2020,
Henkilöliikennetutkimus 2010-2011, Kansallinen liikuntatutkimus 2009-2010, Suomen Ladun verkkosivut 
Miten valitsen sopivan pyörän? Katso: 



PÄIVÄN AJATELMA

Selittelyt sikseen

Tärkeintä ei ole se, mitä on tapahtunut. Kyllä minä tiedän mitä voi tapahtua. Ei se ole syy. Mutta älä hukkaa aikaasi puhumalla tapahtuneista, vaan ole kyllin älykäs puhuaksesi siitä, mitä aiot tehdä sille mitä on tapahtunut.

Mitä siis aiot tehdä? Pankkitilisi on tyhjä, mitä aiot asialle tehdä? Laskusi ovat erääntyneet, mitä teet? Olet menettänyt työpaikkasi … mitä aiot tuon asian hyväksi tehdä? 

Joku katuu eilistä, toinen pelkää huomista. Käytä sinä ainoa tarjolla oleva mahdollisuus hyväksesi ja tee asioille jotain. Tänään!

Jussi

positiivarit.fi


Ei kommentteja: