maanantai 7. lokakuuta 2013


PYSY LIIKKEESSÄ

1950-luvulla, jolloin aloitin koulunkäynnin, oli tapana olla ulkona kaiken mahdollisen ajan. Sisällä kotona käytiin syömässä, läksyt tekemässä ja nukkumassa. Koulujen pihoilla oltiin välituntisin aktiivisessa liikkeessä: palloiltiin ja hypittiin. Nykyään kun menee koulujen ohi, havaitsee kuinka ainakin varttuneemmat oppilaat seisoskelevat kädet taskuissa rakennusten seinustoilla.

Yhteishyvä-lehdessä (syyskuu 2013, sivut 64-66) on erinomainen artikkeli lasten ja nuorten liikunnasta tai sen puutteesta:
Kun lapsi tulee kouluikäiseksi, pelikonsolit ja pulpetti syrjäyttävät helposti pallon ja polkupyörän. Se on harmi, sillä liikkuminen virkistää mieltä, tukee oppimista ja lujittaa kasvavia luita.
Lasten ja nuorten liikunta on vähentynyt ja arki passivoitunut. Fyysisen kunnon heikkeneminen uhkaa tulevien aikuisten terveyttä ja työkykyä.
”Teknologia on vienyt tilaa tekemiseltä. Tietokone, pelikonsolit ja tv ovat jatkuvasti läsnä arjessa, ja niiden rooli lasten elämässä on liian suuri", sanoo palvelu- ja kehityspäällikkö Anne-Mari Jussila UKK-instituutista.
Auto houkuttaa vanhempia turhan usein. Sillä päräytetään markettiin ja viedään lapset kouluun ja harrastuksiin, vaikka matkaa olisi pari kilometriä.
”Lapsen kasvu ja kehitys huutavat avukseen arkiliikuntaa. Kehon ja mielen hyvinvointi paranee, kun mennään kävellen kouluun tai bussipysäkille, käytetään portaita, pyöräillään, juostaan ja hypitään", Jussila sanoo.
Normaali koulupäivä kuitenkin sitoo lapsen pulpettiin, vaikka tehtäviä voisi varmasti tehdä muutenkin. Voisiko matematiikkaa opiskella pihalla tai puistossa, jos opetus linkitettäisiin lähiympäristöön? Entä jos tehtävät ripoteltaisiin luokkatilassa rasteille, joita kierretään ryhminä?
Jussila kannustaa rehtoreita uudistamaan koulupäivien kulkua. Esimerkiksi puolen tunnin välitunti keskellä päivää mahdollistaisi kunnon pelaamisen pihamaalla. Oppilaiden aktivointiin tulisi panostaa ennen kaikkea yläkoulussa.
”Liike motivoi oppimaan. Se parantaa oppimistuloksia ja kehittää tiedollisia taitoja. Välitunnit, joilla lapset ja nuoret ehtivät liikkua, helpottavat esimerkiksi ryhmän rauhoittumista ja keskittymistä luokkatyöskentelyyn.”

Näytä mallia ja kannusta
Vanhempien tulisi liikkua sekä oman terveytensä että esimerkin näyttämisen vuoksi. Kauppareissu muuttuu helposti perheen yhteiseksi pyöräretkeksi, ja harrastuksiinkin voi polkea pyörällä. Ilta telkkarin ääressä kannattaa silloin tällöin vaihtaa uintireissuun tai yhteiseen ulkoiluun lähimetsässä.
Myös kodin työt tuovat hyötyliikuntaa. Roskien vieminen tai imurointi katkaisee sopivasti istumisenja tauottaa pelaamisen.
”Perheissä tulee luoda aktiivinen arki, mutta toisaalta asettaa selkeät rajat. Tietokoneen ja pelikonsoleiden käyttöaikaa pitäisi rajoittaa. Lapselle voi sanoa, että sinun peliaikasi on tältä päivältä täynnä. Nyt pihalle pallottelemaan tai kavereita tapaamaan”, Jussila neuvoo.
Liikuntasuositusten mukaan lasten tulisi välttää yli kahden tunnin pituisia istumisjaksoja. Ruutuaikaa saisi olla korkeintaan kaksi tuntia päivässä. Moni lapsi ja nuori ylittää nämä suositukset selvästi, erityisesti viikonloppuisin.

Jokaiselle reitti urheiluun
Joka neljäs nuori on aktiiviliikkuja. Kun urheiluseurat kilpailevat tulevista lupauksista, lasten liikkumisen tukeminen jää harmittavan usein toissijaiseksi tavoitteeksi. Jussilan mielestä vastapainoksi kilpaurheiluseuroille tarvittaisiin myös seuroja, jotka pyörittävät harrastustoimintaa.
"Seurojen tulisi avata ovensa sellaisille nuorille, jotka esimerkiksi haluavat aloittaa koripallon harrastamisen 12-vuotiaana. Nyt heitä ei oteta monessakaan huippu-urheiluseurassa vastaan, koska heitä pidetään liian vanhoina tai taidoiltaan heikkoina aktiiviseen valmennukseen.”
Vaikka tottuisikin lapsena liikkumaan, murrosiässä saattaa tulla stoppi, koska liikunta ei enää tuota iloa, harjoittelua on liikaa tai se on liian yksipuolista. Ilo voi tyssätä myös kovan ja tavoitteellisen puurtamisen tuomiin vammoihjn.
Avainasemassa on vetäjä: ammattitaitoinen valmentaja tekee liikunnasta niin kivaa, että treeneihin tekee mieli tulla seuraavankin kerran.
Lapset, jotka ovat liikkuneet aktiivisesti pienestä pitäen, ottavat muita herkemmin liikunnan elämäntavakseen. Nekin, joilla urheilu jää 14-15-vuotiaana, alkavat muita todennäköisemmin liikkua uudelleen aikuisiässä, sillä heillä on kokemus liikunnan tuomasta hyvän olon tunteesta.
Kaikista meistä ei tule superliikkujia, mutta onneksi pienilläkin asioilla on merkitystä. Pitkälle pääsee, jos kävelee ja pyöräilee paikasta toiseen.
”Kaikki askeleet ja polkaisut ovat hyvästä”, Jussila kannustaa. 

Liikuntaa pieninä annoksina
Liikuntasuositusten mukaan alle kouluikäisten ja alakoululaisten tulisi liikkua monipuolisesti 1-2 tuntia päivässä. Murrosikäisillä liikunnan tarve on 1-1,5 tuntia päivässä, ja siitä tunnin tulee olla reipasta liikuntaa.
Aikuisten terveysliikunnaksi suositellaan kestävyyttä kehittävää liikuntaa, kuten pyöräilyä, kävelyä, puutarhassa työskentelyä tai marjastusta useana päivänä viikossa. Viikossa saisi kertyä ainakin 2,5 tuntia reipasta liikuntaa tai 75 minuuttia rasittavaa Iiikuntaa. Lihaskuntoa ja liikehallintataitoja pitäisi kehittää esimerkiksi jumpaten, venytellen, kuntosalilla harjoitellen tai uiden ainakin kaksi kertaa viikossa.
Terveysliikuntaa voi harrastaa pieninä paloina. Jo kymmenen minuuttia liikkumista kerrallaan riittää.
”Liikunnalla tulisi olla luonnollinen paikka myös terveydenhuolIossa. Lääkereseptin rinnalle ja oikeastaan sen edelle pitäisi nostaa liikkumisresepti”, UKK-instituutin Anne-Mari Jussila ehdottaa.

Miksi liikkua?
Liikunnalla on terveyttä ja hyvinvointia edistäviä vaikutuksia. Tutkimukset näyttävät kiistattomasti toteen, että liikunta
  • tukee kasvua
  • kehittää lihakset ja luut vahvemmiksi
  • pitää hengitys- ja verenkiertoelimistön kunnossa
  • parantaa itsetuntoa
  • tuo kavereita
  • vähentää tuki- ja liikuntaelinsairauksia
  • ehkäisee mielenterveyden häiriöitä
  • ehkäisee aikuisiän diabetesta.


PÄIVÄN AJATELMA

Älä koskaan kasva niin isoksi, 
ettetkö voisi esittää kysymyksiä, 
älä koskaan tiedä niin paljon, 
ettetkö voisi oppia jotain uutta.

Og Mandino

positiivarit.fi


Ei kommentteja: