keskiviikko 11. syyskuuta 2013


TASSUA TOISEN ETEEN koiran kanssa

Vielä kymmenen vuotta Toivo-koirani menehtymisen jälkeen kaipaan sitä seuraksi ulkoilulenkeille. Yksin ne ovat sen verran tylsiä, ettei niitä ainakaan kolmasti päivässä viitsi tehdä - ei edes hyvällä säällä.

Fit-lehdestä (9/2013, sivu 37) löysin erinomaisen artikkelin koiran kanssa lenkkeilystä. Tässä siitä alkuosa:
Jos koirasi saisi valita, se todennäköısesti juoksentelisi ulkona häntä vıspaten tuntitolkulla joka päivä. Säästä viis! Liikunnanilosta kannattaa ottaa mallia ja valjastaa koira kirittäjäksi lenkkipoluille.
Mestaripinkoja ei tarvitse kummankaan olla, vaan vaihtaa aluksi yksi päivän kävelylenkeistä hölkkään. Jo parissa viikossa askel alkaa rullata kevyemmin. Vauhdin lisääminen tekee happihypystä helposti hyvän treenin: kun vaihtaa kävelyn juoksuun, kaloreita palaa helposti tuplamäärä. Karvaisen kaverin kanssa kuntoilussa on sekin etu, että eipähän tarvitse etsiä erikseen aikaa liikunnalle. Ja jos lenkki meinaa jäädä väliin, tämä personal trainer haukkuu taatusti.
Hyväkuntoinen haukku jaksaa kevyesti hölkätä 5-10 kilometriä, eikä lenkkeily vaadi siltä muuta kuin taitoa edetä tasaisesti rinnallasi tai edelläsi. Alkuun pääsee tavallisen remmin ja kaulapannan tai valjaiden kanssa. Kun lenkkeilystä tulee harrastus, mukavuutta lisää lanteille kiinnitettävä juoksuvyö, josta kulkee koiran kaulapantaan joustava remmi. Se vapauttaa juoksijan kädet heilumaan vapaasti sivulla. Koira taas ymmärtää, että nyt ei jolkotella millä tahansa nuuskutteluretkellä vaan juoksulenkillä.
Jos hihnan molemmissa päissä on totuttu kävelemään, kuntoa on kohotettava maltillisesti. 
 10 vinkkiä - Näin koiralenkki onnistuu
  • Tee lähdöstä erityinen. Laita lenkkitossut jalkaan suurieleisesti, hoe innostavasti vaikkapa sanaa ”hikilenkiIIe" ja laita juoksuvyö lanteillesi. Muutaman kerran jälkeen koira hifaa vihjeistä jo eteisessä, että nyt on luvassa vauhdikasta menoa.
  • Virittäytykää vauhtiin. Anna koiran ensin tehdä tarpeensa kodin läheisyyteen, jotta lenkin aikana ei tarvitse näissä asioissa pysähdellä. Voit itse samalla venyttää pohkeesi lyhtypylvästä vasten ja verrytellä pienillä hypyillä paikallasi.
  • Varustaudu laatuherkuilla. Nappaa taskuusi vaikkapa voimakkaasti tuoksuvaa kuivattua kanaa tai nakinpaloja ja palkitse koira, kun se juoksee haluamallasi paikalla rinnallasi, mieluiten  vasemman polvesi kohdalla.
  • Vältä juoruilua. Ohittakaa vastaan tulevat tutut, niin ihmiset kuin koirat, vauhdikkaasti. Näin koira oppii, että juoksulenkillä ei turhia pysähdellä, joten syke pysyy koholla.
  • Ohjaa koiraa. Jos haukkusi tempoilee juoksuremmissä, ohjaa sitä määrätietoisesti sivullesi ja palkitse namuilla säännöllisesti. Voit myös vaihdella vauhtia, jotta kaverin pitää keskittyä ja sen mielenkiinto pysyy yllä.
  • Edetkää myös vapaata ravia. Ihanteellista on, jos pystyt jossain vaiheessa lenkkiä päästämään koirasi vapaaksi, jolloin se saa spurttailla mielin määrin. Voit itsekin hyppiä kantojen yli ja Ioikkia kiveltä toiselle!
  • Vilvoitelkaa välillä. Anna Ienkkikaverisi pulahtaa puroon tai lampeen varsinkin kesähelteillä. Itse voit tehdä sillä välin muutaman punnerruksen ja vatsarutistuksen.
  • Anna koiralle keskittymisrauha. Lemrnikilläsi ei ole tylsää, vaikka se ei saakaan haistella kuono maassa. Koiran vakaa olemus kielii keskittyneisyydestä. Sille on ilo tehdä osaamaansa asiaa, onnistua kanssasi ja saada kehuja.
  • Palkitse ruhtinaallisesti. Kotipihaan palatessanne kiitä koiraa hyvästä juoksulenkistä ylitsevuotavasti ja riehu hetki maassa sen kanssa. Voit antaa sille vielä kotona pienen makupalan tai luun.
  • Palautelkaa venytellen. Kun hoidat loppuvenyttelyt pihalla, koira ehtii nuuskia naapuruston hajut, tehdä tarpeensa ja palautua reippaasta menosta. Venyttele ainakin pohkeet, etu-ja takareidet sekä lonkankoukistajat. Koiran lihaksia voit tarvittaessa hieroa ja venyttää joko ulkona rauhallisessa paikassa tai myöhemmin sisällä. 
Lue lisää koiran kanssa harrastamisesta: Kasvata koirasta kunnon kaveri (Noora Valkila, Tammi 2013).

Koirasivustoja:
Toivo 1998-2003

PÄIVÄN AJATELMA


Positiivisuusviikon haaste

Olemmeko valmiit unohtamaan, mitä olemme tehneet muille ihmisille, ja muistamaan, mitä muut ovat tehneet meille; olemaan ajattelematta, mitä maailma on velkaa meille, ja miettimään, mitä me olemme velkaa maailmalle; siirtämään oikeutemme taka-alalle, velvollisuutemme keskivaiheille ja etualalle mahdollisuutemme tehdä vähän enemmän kuin vain sen mitä meiltä odotetaan; ymmärtämään, että lähimmäisemme ovat aivan yhtä todellisia kuin mekin, ja yrittämään nähdä heidän kasvojaan syvemmälle heidän iloa janoavaan sydämeensä. 

Olemmeko valmiit myöntämään, että ainoa kunnon syy olemassaoloomme ei ole suinkaan se, mitä saamme elämältä, vaan se, mitä me itse annamme elämälle; lopettamaan valittelumme, että maailman asiat ovat hullusti, ja etsiskelemään ympäriltämme paikkaa, johon voisimme kylvää muutaman onnen siemenen.

Olemmeko valmiit tähän kaikkeen vaikkapa vain tämän yhden viikon ajaksi? 

Jussi

positiivarit.fi


Ei kommentteja: