tiistai 13. marraskuuta 2012


LIIKU JA SYÖ ITSESI ONNELLISEKSI

Bodauksen (6/2012) pääkirjoituksessa Reetta Ahola toteaa:
Suomalaisten onnellisuutta selvittäneen tutkimuksen mukaan vähintään kolme kertaa viikossa kuntoliikuntaa harrastavat kokevat terveytensä hyväksi ja ovat onnellisempia ja tyytyväisempiä ihmissuhteisiinsa kuin vähemmän liikkuvat. Paljon liikkuvat ovat myös työhönsä tyytyväisempiä ja heillä on ajankäyttö hallinnassaan. Onnellisuudesta huolimatta kuitenkin vain kolmannes suomalaisista liikkuu vähintään kolme kertaa viikossa, kolmannes ei liiku edes kerran viikossa.
Ihminen on sitä, mitä hän syö. Terveellinen ruokavalio on liikunnan ohella merkittävä onnellisuuden lähde. Terveellinen ruokavalio koetaan myös merkittävänä elamänhallintatekijänä. Tästä huolimatta vain alle puolet suomalaisista syö tuoreita vihanneksia päivittäin ja noin joka toinen suomalainen on ylipainoinen.
Ihmisiä tulisi kannustaa, ehkä myös osittain vaatia heitä liikkumaan ja syömään terveellisesti. Se on panostusta kansanterveyteen ja -talouteen sekä inhimilliseen hyvinvointiin. Kaikilla ei ole voimaa valita itse oikein, siihen tarvitaan tukea - erilaisin keinoin.
Onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta, vaan liikunnan määrästä ja ruokavalion terveellisyydestä. Loistava asia! Jokaisella meistä on mahdollisuus valita terveellisesti: liikkua ja syödä itsemme onnelliseksi.

RENTOUTUMISEN PÄÄMÄÄRÄT

Rentoutumistilalla saavutetaan monia ihmiselle hyodyllisiä asioita. Siksi rentoutumisen käyttökohteet ovat hyvin laajat. Rentoutumisharjoituksen vetäjän on aina ennen rentoutumistuokioita päätettävä, mikä on keskeinen tavoite juuri sillä hetkellä.


Lisääntynyt stressinhallinta

Rentoutumistila aktivoi parasympaattista hermostoa, joka aktivoi ns. mielialahormonien tuotantoa. Tutkittaessa eri rentoutusryhmiä on osoitettu, että stressistä aiheutunut staattinen lihasjännitys on rentoutumisen myötä selvästi alentunut tai hävinnyt kokonaan.


Lisääntynyt luovuus

Rentoutuneessa tilassa aivojen sähköinen taajuus laskee ns. alfa-tasolle. Meistä tulee luovempia, opimme nopeammin, ajattelemme selkeämmin ja ratkaisemme ongelmia nopeammin, koska olemme psyykkisesti rentoutuneemmassa tilassa kuin normaalisti.


Lisääntynyt oppimiskyky

Oppimiseen tarvitaan optimaalinen tila, jotta oppimisimpulsseja voidaan ottaa vastaan. Tila, jota tarvitaan, on onnenkokemus. Rentoutuminen on väylä tuota oppimisen huikaisevaa onnenkokemusta kohti.


Fyysisen palautumisen nopeutuminen

Rentoutustilan aikana ihmisen ääreisverenkierto lisääntyy, myös verisuonet laajenevat ja sydän pumppaa verta pienemmällä paineella ja pienemmällä iskutiheydellä. Samoin lihasjännitys laskee, jolloin verenkierto edistyy lihaksessa. Sen johdosta lihas saa paremmin happea ja ravinteita. Tämän johdosta lihaksen palautuminen lepotilaan erilaisista jännitystiloista nopeutuu.


Mentaaliharjoittelun tehostaminen

Rentoutumisen yksi tavoiteltava asia on mahdollistaa hyvä mielikuva. Rentoutunut tila antaa mahdollisuuden myös rikastuttaa ja elävöittää tuota mielikuvaa.

Hyvässä rentoutuneessa tilassa vahvistetaan mielikuvittelun tehoa yhdistämällä siihen ihmisen optimaalisia tunnetiloja. Yhdistämisen jälkeen ne laukaisevat halutun suoritustunteen ja sitä kautta kuvan oikeasta tavasta toimia. Motorisen suorituksen kuvittelu rentoutuneessa tilassa aktivoi samoja hermoyksiköitä kuin normaali fyysinen suoritus.


Keskittymiskyvyn lisääminen

Lähes kaikissa rentoutusharjoituksissa ajatukset ohjataan yhteen kohteeseen tai asiaan. Alkuvaiheessa ulkopuoliset ärsykkeet minimoidaan, jolloin keskittymiskyvyn oppiminen tehostuu.


Itsehoidolliset päämäärät

Rentoutuneessa tilassa voidaan tehostaa erilaisten vammojen ja sairauksien paranemista. Myös erilaisten traumaattisten kokemusten hoidossa ja kipujen poistajana rentoutuminen on koettu hyväksi keinoksi.


Oman minän parempi ymmärtäminen

Meissä jokaisessa on sisäinen maailma. Hiljentyminen ja rauhoittuminen avaa portin kurkistaa tuohon sisäiseen minään. Koska rentoutumisen keskeinen sisältö on juuri rauhoittuneisuuden opettelu, syntyy rentoutumisen aikana oivalluksia oman itsensä parempaan ymmärtämiseen. Rentouden aikana myös omien käyttäytymismallien analysointi on mahdollista. Tällöin oman minän tunteminen lähtee tiedolliselta tasolta.


Lepo ja voimien kerääminen

Kiire ja stressi aiheuttavat uupumista ja väsymistä. Hyperventilaatio eli hengen haukkominen tilanteessa, jossa henki tuntuu loppuvan, on tavallinen uupuneen sairaskäyttäytymisen muoto. Hyperventilaatio laukeaa hengitys- ja rentoutusharjoituksilla. Myönteiset mielikuvat auttavat myös voimien uudelleen suuntaamisessa. Rentoutuminen auttaa, jos ihmisellä on väliaikaista univajetta. Väitetään, että jo 20 minuutin hyvä rentoutuminen vastaa 4 tunnin unta.


Lihasten hermotuksen tarkoituksenmukaisempi toiminta

Rentoutuneessa tilassa lihaksille voidaan antaa erilaisia suggestioita. Työtä tekeville lihaksille saadaan tarkat ja tehokkaat supistuskäskyt ja vastavaikuttajille vastaavasti tarkoituksenmukaiset relaksoitumisimpulssit. Tämä johtaa teknisen suorituksen paranemiseen sekä kehon tuntemuksen lisaämiseen.

Lähde: Bodaus 6/2012, sivut 42-43.

Tutustu myös:

www.mielikylpy.fi

Hengitysharjoituksia:
Rentoutusharjoituksia:



PÄIVÄN AJATELMA

Elämä on 10-prosenttisesti sitä miten elää
ja 90-prosenttisesti sitä miten sen ottaa.

positiivarit.fi




Ei kommentteja: