perjantai 6. tammikuuta 2012

ARVOSTA RUOKAA


Sekä äitini että isäni olivat lähtöisin vähävaraisista suurista perheistä. Äidilläni oli kaksi siskoa ja kolme veljeä ja isälläni kumpiakin pari enemmän. Minäkin sain pienestä pitäen tyytyä turhia nirsoilematta syömään kaikki mitä oli lautaselle laitettu. En silti muista koskaan lapsena nähneeni nälkää. Energiaa riitti yllinkyllin välillä kovasti runsaaseen viilettämiseen pitkin pihoja ja mäkiä.



Kun olin 1980-luvun lopulla maahanmuuttaneiden vietnamilaisnuorien opettajana, tehtäväni muun opetustyön ohessa oli totuttaa nuo nuoret suomalaiseen ruokaan. Se kun oli monella tapaa erinäköistä ja -makuista kuin mihin he olivat omassa maassaan tottuneet. Pienten alkuvaikeuksien jälkeen he alkoivat halukkaasti syödä kaikkea mitä koulussa oli tarjolla, koska huomasivat minunkin kaikkea syövän.

Vanhempien esimerkki on tärkeä. Jos he nirsoilevat oman ruokansa kanssa, tulee lapsista helposti samanlaisia. Niinpä lapsille olisi hyvä kotonakin tarjota mahdollisimman monenlaista syötävää ja tarjota tietoa myös ruuan alkuperästä - esimerkiksi: ketsuppi tulee tomaateista, liha ei kasva muovipussissa eivätkä kalapuikot ui meressä.

Tänä aamuna TV1:ltä tuli ohjelma Arvokas ja herkullinen jäte. Siinä kerrottiin muun muassa, että keskiverto itävaltalaisperhe laittaa jätteisiin noin 100 kiloa (= pari kiloa viikossa) vielä syömäkelpoista ruokaa vuodessa. Rahalliseksi menetykseksi tälle tuli vuositasolla noin 400 euroa! Melkoinen hinta nirsoilulle.

Kauppojen hyllyillä pitää tuotteiden olla moitteettoman näköisiä: kurkkujen suoria, perunoiden oikeankokoisia, banaanien kauniin keltaisia. Afrikassa päiväntasaajan korkeudella oleva Kamerun on suurin banaanien tuottaja. Siellä köyhät viljelijät pakotetaan panostamaan banaaneihin muiden viljelykasvien sijasta. Osa heidän banaaneistaan on markkinoijien mielestä vääränlaisia. Kelvolliset lähtevät ympäri maapalloa markettien tiskeille. Näistä kauppiaat laittavat aikoinaan osan jätteisiin, kun niiden ulkonäkö ei enää miellytä. Osa asiakkaiden kotiin päätyneistä menee kokonaisina vielä jätekeräykseen.

Kauppiaille on tärkeää, että hyllyillä on tavaraa niin, ettei tyhjiä välejä ole. Auttamattomasti siinä käy sitten niin, että joissain tuotteissa "viimeinen päivä" lähestyy uhkaavasti tai umpeutuu. Siispä tuote roskikseen. Useimmat ruoka-aineet ovat todellisuudessa syömäkelpoisia vielä tuon "viimeisen päivän" jälkeenkin.

Ylijäämäleivistä voidaan toki tehdä materiaalia leivinuunien lämmitykseen ja useimmista muista "tähteistä" biokaasua. Järkevämpää kuitenkin olisi muuttaa koko suhtautumista ruuan kuten muunkin ostamiseen: osta vain sen mitä syöt tai tarvitset, ei sitä mitä joskus ehkä saatat tarvita. Jo pelkästään Euroopan ja Pohjois-Amerikan vielä syömäkelpoisilla jätteillä voitaisiin ravita kaikki maapallolla nälkää näkevät.






OMAN TREENINI OHJELMA 1.


Edellispäivänä tein punttitreenin
rinnalle, hartioille ja ojentajille
eli ohjelmarunkoni ykköspäivän.
Toki tämä on jo toinen kierros.
Käytin siinä tripla-, jättiläis- ja
suoria sarjoja seuraavasti:







1. Alkuverryttely
  • crosstarineria viisi minuuttia
  • dynaamista venyttelyä (käsien ja vartalon pyörittelyjä) muutama minuutti
2. Triplasarjat rinnalle (kolme lähes maksimaalista kierrosta, joiden välillä minuutin palautukset)
  • vinopenkkipunnerrus (kpt) 14, 8 ja 7.
  • penkkipunnerrus (kpt) 12, 7 ja 6.
  • vipunosto maaten (kpt) 12, 8 ja 7.
Vinopenkkipunnerruksessa ja penkkipunnerruksessa nostin painot ensin hartioiden sivuilta suoraan ylös (1-2 s), sitten ylhäällä yhteen / taas erikseen ja sitten alas (2-3 s).

3. Jättiläissarjat hartioille (kaksi lähes maksimaalista kierrosta, joiden välillä minuutin palautukset)
  • vipunosto etukumarassa istuen (kpt) 12 ja 12.
  • vipunosto sivuilta istuen (kpt) 12 ja 12.
  • vipunosto edestä istuen (kpt) 12 ja 8.
  • kolmivaiheinen pystypunnerrus seisten (lt) 10-10-10 ja 8-6-10
Istuin tasapenkin päässä. Ensimmäisessä liikkeessä rintani oli melkein reisissä. Tein käsillä kaaria sivuille niin, että koetin pitää hartiani edessä (kohdistuu takahartioihin eikä epäkkäisiin), pysäytin liikkeen ylhäällä pariksi sekunniksi ja laskin painot sitten rauhallisesti lähelle lattiaa.

Seuraavassa istuin mahdollisimman pystysuorassa ja nostin (1-2 s) sitten käsipainot hartioiden tasalle, pysäytin ylhäällä pariksi sekunniksi ja laskin sitten rauhallisesti alas.

Kolmannessa vipunostoliikkeessä nostin käsipainot sivuilta ensin suoraan eteen (1-2 s), vedin ne edessä hartioiden tasalla yhteen / erikseen ja laskin rauhallisesti alas alkuasentoon.

Pystypunnerruksen ensimmäinen vaihe on toistot leuan korkeudelta kulmakarvoihin. Heti perään toisessa vaiheessa nostin tankoa kulmakarvojen korkeudelta suorille käsille ja lopuksi kolmannessa rinnalta leukaan.

4. Suorat sarjat ojentajille (kuusi sarjaa 40 s palautuksin)
  • ranskalainen punnerrus maaten (lt) 12, 10, 8, 6, 6 ja 6.
Tässäkin pyrin pitämään koko ajan jännityksen yllä asianomaisissa lihaksissa ja tekemään täydet liikeradat.

5. Loppujäähdyttely
  • kevyttä spinningiä viisi minuuttia
  • staattista venyttelyä muutama minuutti



Ei kommentteja: