keskiviikko 10. elokuuta 2011

TYÖSKENTELE AJATUSTESI KANSSA

Vältä negatiivinen
kierre

90 prosenttia stressikuormituksesta on psyykkistä. Ihmisillä on ainutlaatuinen kyky kuvitella asioita etu­käteen. Ongelmallista on se, e
ttä kehomme ei tunne eroa kuvitelmien tai todellisuuden välillä, joten voimme saada stressiä huolestumalla tulevaisuudesta. Silloin on helppoa joutua negatiiviseen ajatuskierteeseen, jossa tulevaisuuteen liittyvät pelot vahvistavat stressiä, mikä saa huolestumaan entistä enemmän, mikä puolestaan lisää stressiä jne. Siksi on tärkeää, että tiedostat omat ajatuksesi ja työskentelet niiden kanssa siten, että väl­tät kielteisen ajatuskierteen.


Lajittele ongelmasi


On tärkeää oppia tunnistamaan, mitkä asiat aiheutta­vat stressiä. Millaisia ongelmia elämässäsi on? Pistä ne tärkeysjärjestykseen. Stressaantuneena kaikki ongelmat tuntuvat helposti yhtä suurilta. Tutkimusten mukaan stressiä vastaan voi puolustautua tehokkaammin, jos pystyy erottamaan isot ja pienet ongelmat toisistaan.



Tee suunnitelma


Yksi suurimmista stressin aiheuttajista on tunne siitä, etteivät asiat ole hallinnassa. Pidä tarkasti
silmällä voi­mattomuuden tunnetta, joka saa ajattelemaan "ettei mikään auta kuitenkaan". Se johtaa helposti pahaan kierteeseen, sillä jos et saa tehtyä stressiä aiheuttavia asioita pois alta, tunnet itsesi voimattomaksi etkä saa tehtyä vähääkään, mikä taas lisää stressiä. Siksi on tärkeää että kartoitat tilanteet, joiden edessä tunnet voimattomuutta ja päätät tehdä niille jotain.

Kysy itseltäsi: Milloin tunnen itseni voimattomaksi? Se voi olla esimerkiksi silloin, kun pomosi antaa sinulle liian vaativalta tuntuvan tehtävän. Mieti, mitä voisit tehdä saavuttaaksesi hallinnan tunteen. Tee toiminta­suunnitelma. Ehkä et pääse eroon tehtävästä, mutta voit suorittaa sen tavalla, joka ei stressaa niin paljon. Et voi kontrolloida kaikkea, mutta voit valita, kuinka reagoit stressiä aiheuttaviin tilanteisiin.



Keskity toimintaan

Opettele pitämään ongelmia asioina, joiIle voit tehdä jotain. Et voi vain odottaa ongelmien katoavan. Jos ongelmat ovat liian suuria, etsi apua.Tutkimukset osoittavat, että stressaantuneina voimme työskennellä ongelmanratkaisun parissa noin 20 minuuttia kerral­laan. Ongelmat harvoin ratkeavat tuossa ajassa. Tee siksi toimintasuunnitelma, joka sisältää osatavoitteita. Siten saat jaettua laajat ongelmavyyhdit pienempiin palasiin. Pidä päiväkirjaa, johon kirjaat joka päivä, mitä olet tehnyt ratkaistaksesi ongelman. Se saa sinut tajua­maan, että teet kyllä asialle jotain, vaikkei sinusta ehkä tunnukaan siltä huonoina päivinä.


Harrasta joogaa tai meditaatiota

Opettelemalla rentoutumaan ja rauhoittumaan saat ajatuksesi hallintaan, jolloin et niin helposti kuormitu stressaavissa tilanteissa. Jooga on yksi tehokkaim­mista keinoista vaikuttaa s
ympaattisen hermoston toimintaan. Siksi se rentouttaa ja puhdistaa elimistöä stressihorrnoneista. Myös meditaatio saa sekä kehon että mielen rauhoittumaan. Istuudu alas, sulje silmäsi ja anna ajatustesi kulkea vapaasti menemättä niihin mukaan tai tuomitsematta niitä. Kiinnitä huomiosi hengitykseesi. Hengitysharjoitukset auttavat mieltä tyyntymään.


Tee todellisuustarkistus


Jos sinulla on paljon huolia tulevaisuuteesi liittyen, pyri tiedostamaan ne. Kirjoita kuvitelmasi paperille. Ole rehellinen ja niin konkreettinen kuin mahdollista. Usein pelkkä kuvitelmien tiedostaminen riittää vapaut­tamaan sinut turhasta stressistä. Monet tutkimukset kertovat, että tekemällä huolille "todellisuustarkistuksen" voi pienentää stressikuormitusta. Käy huolesi läpi yksi kerrallaan ja kysy itseltäsi seuraavat kysymykset:

  • Mitä pelkäät ja mitä pahaa kuvittelet tapahtuvan?
  • Mikä nykytilanteessasi puhuu sen puolesta, että huolesi ovat realistisia?
  • Mikä nykytilanteessasi taas todistaa, ettei huolillasi ole todellisuuspohjaa?
  • Löydätkö aiemmista kokemuksistasi jotain, joka todistaa, ettei kuvitelmissasi ole perää?
  • Voitko aiempien kokemustesi perusteella muuttaa kuvitelmiasi realistisempaan suuntaan?
  • Mitä konkreettista voisit tehdä pystyäksesi suhtautu­maan tilanteeseen järkevämmin?

Lähde: Kunto Plus 10/2011, sivu 18




Upeaa venäläistä taidetta






MILLAINEN ON STRESSINSIETOKYKYSI?

Vastaa "kyllä" tai "ei" 11 kysymykseen:

  • Tunnistatko omat stressisignaalisi - niin ne, jotka kertovat kiireestä kuin nekin, jotka kertovat sinun olevan kuormittunut stressaavan tilanteen johdosta?
  • Oletko kysynyt itseltäsi, voisitko jotenkin päästä eroon erityisen stressaavista tilanteista tai ainakin osasta niitä?
  • Oletko koko ajan tietoinen siitä, miten kehosi ja mielesi reagoi stressaaviin tilanteisiin?
  • Pyritkö tekemään aktiivisesti sellaisia valintoja ja etsimään sel­laisia toimitatapoja, joiden avulla selviäisit vähemmällä stressillä?
  • Jos stressaava tilanne jatkuu pidempään, teetkö suunnitelman tilanteen selvittämiseksi ja nouda­tatko suunnitelmaa?
  • Oletko arvioinut, johtuuko kokemasi stressi tulevaisuuteen liittyvistä kuvitelmistasi vai onko kyse juuri tätä hetkeä koskevista todellisista ongelmista?
  • Jos stressi liittyy mielessäsi pyöri­viin kuvitelmiin ja huoliin, oletko tarkastellut tilannettasi realisti­sesti saadaksesi siitä paremmin todellisuutta vastaavan kuvan?
  • Pyydätkö perheeltäsi, ystäviltäsi ja kollegoiltasi apua ja tukea saadaksesi vähennettyä kokemaasi stressiä?
  • Pyritkö pääsemään eroon stressi-energiasta esimerkiksi kuntoile­malla?
  • Syötkö terveellisesti ja pidätkö huolta verensokeritasapainostasi?
  • Pidätkö tiukasti kiinni siitä, että voit välillä myös rentoutua ja että saat joka yö 7-8 tuntia unta?

Mitä useampaan kysymykseen vastasit kyllä, sen parempi. Jos vastasit kaikkiin kyllä, stressin­sietokykysi on erittäin hyvä. Jos sait paljon ei-vastauksia, sinun kannattaa miettiä itsellesi uutta strategiaa, joka parantaa kykyäsi sietää stressiä.

Lähde: Kunto Plus 10/2011, sivu 20.




ENGLANIINKIELISESSÄ BLOGISSANI tänään:
  • Is Mad Scientist Muscle right for you?
http://fitnesstips-kuntoguru.blogspot.com




Ei kommentteja: