sunnuntai 31. elokuuta 2008


PALAUTUMINEN - osa 1.


Kunnon ja tulosten kehittyminen niin kilpa- kuin kuntourheilussakin vaatii määrällisesti ja laadullisesti oikeanlaisen fyysisen treenin lisäksi sopivaa ravintoa ja riittävästi lepoa ja palautumista. Tärkeä on myös vahva henkinen asenne : suunnitelmallisuus, itseluottamus ja sisukkuus.

Ravinto

Tehokkaan harjoittelun läpivieminen ja siitä palautuminen edellyttää ruokavaliota, joka antaa elimistölle vuorokauden ympäri riittävästi energiaa, sopivan määrän rakennusaineita ja aineita hyvän hormonitoiminnan ylläpitoon. Toisin sanoen ravinnossa on oltava tarpeeksi hiilihydraatteja, proteiineja, hyviä rasvoja ja näiden ohella myös vitamiineja ja kivennäisaineita.

Pitkin päivää parin kolmen kolmen tunnin välein on hyvä syödä pieniä aterioita. Tällöin veren sokerin taso ei kovin paljon heittele ja energiaa ja ravintoaineita on koko ajan riittävästi saatavilla.

Erityisen tärkeää on nimenomaan heti kovan harjoittelun jälkeen nautittu palautusjuoma. Sen tehtävänä on :

1) palauttaa nestetasapaino
2) täydentää harjoittelussa hiipuneita hiilihydraattivarastoja
3) antaa lihaksille proteiinia rakennusaineeksi
4) tehostaa hormonitoimintaa

Intensiivisen painoharjoittelun aikana juon laimeaa urheilujuomaa. Heti harjoittelun loputtua, jo ennen suihkuun menoa, juon palautusjuoman, jonka koostumus on : 1-2 desiä vettä + Gainomax (2.5 dl) + 1 rkl oliiviöljyä + 1 rkl rypsiöljyä + 30 g heraproteiinijauhetta. Samassa yhteydessä otan myös 500 mg C-vitamiinia (poretabl), magnesiumia/kalsiumia, e-vitamiinia ja b-vitamiinia.




"Joutsenet" - Ari Kokkonen.




PÄIVÄN MIETELMÄ

"Kaikkea saa tehdä
kaikkea pitää tehdä
kaikkia ovia täytyy tempoa,
kaikkia kuita kurkotella.
On vain yksi ehto,
elinehto :

Värisevää sielua
ei saa tallata."

Tommy Tabermann.
...

lauantai 30. elokuuta 2008


KESTÄVYYS


Nykyisessä levottomassa ja kiireisessä - hienosti sanottuna hektisessä - maailmassa tarvitaan runsaasti etenkin henkistä mutta jossain määrin myös fyysistä kestävyyttä. Voimapuolen hoitavat päivä päivältä yhä enemmän koneet ja laitteet, joten meidän ihmisten maksimaalista lihasvoimaa ei enää välttämättä tarvita jokapäiväisessä elämässä. No, toisaalta...lihasmassa vähenee, jos lihaksia ei käytetä. Siispä voimaharjoittelukaan ei ole pahitteeksi.

Kestävyysharjoittelun muotoja

a) Peruskestävyysharjoittelu.

Peruskestävyysalueella harjoittelu on kevyttä : vanhaa sanontaa käyttäen "liiku niin, että pystyt vaikeuksitta puhumaan". Tällaisella harjoittelulla saa nostettua omaa aerobista kynnystä ylöspäin. Aerobisella kynnyksellä vereen alkaa muodostua maitohappoa, mutta se kyetään vielä polttamaan pois. Teho on tuolloin alle 70% maksimisykkeestä (= 70% makimisykkeen ja leposykkeen välisestä erotuksesta).

Oma maksimisykkeeni on noin 185 ja leposyke noin 50. Näiden erotus on 135, josta 70% on suunnilleen 95. Kun se lisätään leposykkeeseen, saadaan 50+95=145. PK-harjoittelu tarkoittaa minulla siis esimerkiksi pyöräilyä, joka tapahtuu alle 145 sykkeellä (alaraja noin 120).

PK-harjoittelu parantaa rasva-aineenvaihduntaa, sillä siinä elimistö totutetaan käyttämään rasvoja energiaksi hiilihydraattien sijasta.


b) Vauhtikestävyysharjoittelu.

VK-harjoittelu kehittää maksimaalista hapenottokykyä. Vereen muodostuvaa maitohappoa pystytään silti vielä poistamaan.

VK-harjoittelu tapahtuu aerobisen ja anaerobisen kynnyksen välisellä sykealuueella. Anaerobinen kynnys on sykeluku, jolla maitohappoa alkaa tulla lihaksiin niin nopeasti, että sitä ei enää kyetä poistamaan yhtä nopeasti ja uupumus on ennemmin tai myöhemmin edessä. Teho on tuolloin likimain 85% maksimisykkeestä (= 85% makimisykkeen ja leposykkeen välisestä erotuksesta).

Oma maksimisykkeeni on noin 185 ja leposyke noin 50. Näiden erotus on 135, josta 85% on suunnilleen 115. Kun se lisätään leposykkeeseen, saadaan 50+115=165. VK-harjoittelu tarkoittaa minulla siis esimerkiksi pyöräilyä, joka tapahtuu alle 165 sykkeellä (alaraja noin 145).

VK-harjoittelussa käytetään hiilihydraatteja rasvaa enemmän energiana.


c) Maksimikestävyysharjoittelu.

MK-harjoittelu kehittää kykyä sietää maitohappoa. Se myös parantaa hapenottokykyä. Rankkuutensa vuoksi tämä harjoittelumuoto ei ole kuntoilijalle tarpeellinen.

MK-harjoittelu tapahtuu anaerobisen rajan yläpuolella. Minulle se siis tarkoittaa pyöräilyä sykevälillä 165-185.

MK-harjoittelun energia muodostuu 80-90%:sti hiilihydraateista.


PERJANTAINEN PYÖRÄILYNI

Eilen perjantaina ajoin maastopyörälläni 40 minuutin lenkin keskisykkeellä 164. Se siis tapahtui vauhtikestävyyden ja maksimikestävyyden välimailla.


PÄIVÄN MIETELMÄ

"Käyttäydy vanhempiasi kohtaan niin kuin toivoisit omien lastesi käyttäytyvän sinua kohtaan." - Isokrates.
...

perjantai 29. elokuuta 2008


MASSAPÄIVÄ MUILLE LIHASRYHMILLE


Eilen torstaina punttitreenini kohdistui kaikille muille lihasryhmille paitsi suoranaisesti rinnalle, selälle ja reisille. Nyt tein maksimivoiman sijasta lihasmassan lisäämiseen kohdistuvia sarjoja - en siis toistoja välille 1-6 vaan jotain väliltä 7-12. Tarkoituksena oli löytää harjoituspaino, jolla ensimmäisessä sarjassa menee 12 puhdasta täysimittaista toistoa ja 45 sekunnin palautusten jälkeen samalla painolla vähintään seiska. Progressiivisuutta noudatan lisäämällä seuraavalla vastaavanlaisella harjoituskerralla hieman kuormituksia, mikäli kykenen tekemään toistoja yhteensä x kertaa 10 liikettä kohden (siis kolmella sarjalla 30). Koska tämä oli vasta toinen punttitreenini muutaman viikon huilailun jälkeen, tulen pikkuhiljaa lisäämään myös sarjoja tähänkin osioon - enimmillään teen jokaista ehkä viisi sarjaa.

Huomautan tässä vaiheessa etenkin uusille lukijoilleni, että harjoittelen kotona. Voin siis ladata painot valmiiksi ja noudattaa haluamiani palautusaikoja kenenkään häiritsemättä.

Alkulämmittelyn (crosstrainer 5 min) ja venyttelyn (samaten 5 min) jälkeen punttitreenini oli seuraava (3 x 12-7 / Palautukset sarjojen välillä 45 sekuntia) :

1) Hartianosto käsipainoilla (dumbbell shrug)
2) Käsipainopunnerrus istuen (seated dumbbell press)
3) Päänosto levyllä (lying supine barbell plate neck resistance)
4) Hauiskääntö levytangolla (barbell curl)
5) Ojentajakääntö levytangolla (lying barbell tricep curl)
6) Rannekääntö levytangolla (barbell wrist curl)
7) Säärinostot maaten, nilkkapainot (weighted flat bench leg raise)
8) Hyvää huomenta levyllä (barbell plate good morning)
9) Varpaillenousu käsipainolla (elevated dumbbell toe raise)

Painojen jälkeen oli vielä tavanomainen kevyt venyttely (5 min) ja jäähdyttely crosstrainerilla (5 min). Kokonaisuudessaan tämä harjoituskertani vei aikaa 62 minuuttia.


PÄIVÄN MIETELMÄ

"Voi sitä ihmeellistä energiaa, joka virtaa kahden ihmisen välillä : ihmisten, jotka välittävät toisistaan riittävästi hylätäkseen pinnallisuuden ja leikit, jotka ovat halukkaita ottamaan täydellisen avoimuuden, kuuntelemisen, koko sydämellä vastaamisen riskit. Kuinka paljon voimmekaan tehdä toistemme hyväksi." - Alex Noble.
...

torstai 28. elokuuta 2008


TAISTELLA vai PAETA?


Stressi

Stressiä on vaikea välttää. Sitä on kaikkialla, niin kotona kuin kodin ulkopuolellakin. Meidät on elollisina olentoina alunperin luotu reagoimaan vaikeisiin tilanteisiin joko taistelemalla tai pakenemalla. Nykymaailmassa nuo eivät aina onnistu : emme voi alkaa taistella liikenneruuhkassa tai pää kolmantena jalkana paeta meille raivoavaa pomoa. Voimme kuitenkin kontrolloimalla suhtautumistamme hankaliin tilanteisiin minimoida stressitasoamme.

Henkiset tilat vaikuttavat monella tapaa myös fyysisiin. Stressi voi pitkittyessään aiheuttaa unettomuutta, ylipainoa, korkeaa verenpainetta, sydänsairauksia ja jopa ennenaikaisen kuoleman. Eräs Iso-Britanniassa tehty suuri tutkimus osoitti, että työperäinen stressi lisää sydänsairauksien riskiä 68 prosentilla.

Stressin on havaittu lisäävän elimistössä c-reaktiivisen proteiinin (CRP) määrää, mikä on tärkeimpiä sydänsairauksien indikaattoreita eli ilmaisimia. Stressi myös heikentää sydämen kykyä vaihdella pumppausnopeuttaan kehon erilaisissa tarpeissa. Tämä saattaa olla jopa suurempi riski sydänsairauden saamiseen kuin tupakointi, runsasrasvainen ruokavalio tai liikunnan puute.

Seuraavilla keinoilla voit helpottaa stressiäsi :

1) Hengitysharjoitukset. Me ihmiset olemme aerobisia olentoja - tarvitsemme happea elääksemme. Itämaissa jo vuosisatoja käytetyt hengitysharjoitukset auttavat hapettamaan kehoasi ja poistamaan stressiäsi. Hyviä malleja löydät osoitteesta :

http://www.terveysportti.fi/terveysportti/ekirjat_tmp.Naytaartikkeli?p_artikkeli=kha00106

2) Oikeiden mittasuhteiden havaitseminen. Vaikka et näkisikään stressaavassa tilanteessa mitään humoristista, mille voisit nauraa, yritä edes tai ainakin vedä syvään henkeä itkemisen, kiroilemisen ja huutamisen sijaan. Pyri näkemään tilanteen oikeat mittasuhteet. Yleensä me ihmiset teemme kärpäsestä härkäsen.

3) Rentouta mielesi ja kehosi. Keinoja siihen on monia : rauhallinen musiikki, hieronta, sauna, liikunta, seksi, erilaiset terapiat, loma - mikä tahansa mikä auttaa kehoasi tuottamaan luonnollisia rentouttavia hormoneja kuten vaikka serotoniinia.

4) Rohdot. Esimerkiksi vanha kiinalainen rohto, ruusunjuuri, saattaa auttaa selättämään stressin ja jopa pidentämään ikää.


PÄIVÄN MIETELMÄ

"Ihmisen pitäisi joka päivä kuulla ainakin yksi pieni sävelmä, lukea hyvä runo, nähdä hieno taulu ja jos vain mahdollista, sanoa muutama järkevä sana." - Johann Wolfgang von Goethe.
...

keskiviikko 27. elokuuta 2008


AEROBISEN HARJOITTELUN ja PAINOHARJOITTELUN YHTEENSOVITTAMINEN


Omana tavoitteenani liikunnassa on niin fyysisen kuin henkisenkin terveyden ylläpito. Tuossa jo aikaisemmin puhuin harmoniasta - siihen tähtään.

En ole voimamieskilpailija enkä toisaalta maratoonarikaan. En halua edes näyttää kummaltakaan. Voin silti kehittää sekä voimiani että kestävyyttäni monipuolisella liikunnalla ja yhdistää siihen henkistä harjoittelua.

Muutama vuosikymmen sitten, tarkemmin ottaen 1970-luvulla, puhuttiin tomerasti bulkkauksesta. Painon lisäämisestä tuli itsetarkoitus. Koska lihasmassan lisääntyminen on normaalisti hidas prosessi, nopea painon kohoaminen tarkoitti rasvaprosentin suurta kohoamista. Reippaasti kohonnut rasvamäärä kehossa on aina terveyshaitta ja se heikentää myös harjoittelua ja siitä palautumista.

Rasvaprosentin voi pitää kurissa kolmella eri tavalla :

1) vähentämällä energian saantia eli syömällä kulutusta vähemmän
2) lisäämällä liikuntaa
3) ruokavalion ja liikunnan yhdistelmällä

Lihas on aineenvaihdunnallisesti aktiivista kudosta, sillä se kuluttaa energiaa levossakin. Aerobisen harjoittelun ja painoharjoittelun yhdistelmä on oivallinen tapa kehittää monipuolisesti fyysistä kuntoa ja ylläpitää samalla myös luumassaa. Pelkällä ruokavaliolla laihduttavilla saattaa olla uhkana luukato.

Kaikkien muidenkin kuin kestävyyslajien harrastajien on hyvä peruskunnon kannalta sisällyttää ympärivuotiseen harjoitteluunsa myös aerobista liikuntaa, mieluiten puhtaassa ilmassa ulkona. Määrältään ja teholtaan kohtuullisesti toteutettuna se ei polta pois lihasmassaa, jos huolehtii riittävästä proteiinin ja energian saannista ja harrastaa säännöllisesti nousujohteista painoharjoittelua.


Toinen syyskauden treenipäiväni

Eilen ajoin maastopyörälläni hyvässä loppukesän säässä 75 minuutin lenkin keskisykkeellä 139 eli koetin pitäytyä koko ajan aerobisella puolella. Toki aina ulkona pyöräillessä syke vaihtelee melkoisesti - on erikokoisia nyppylöitä, seisahduksia liikennevaloissa yms.


PÄIVÄN MIETELMÄT

"Opi kuinka tuntea iloa." - Seneca.

"Olen varma siitä, että niin kauan kuin olen ollut täysin järjissäni, kukaan ei ole koskaan kuullut minun nauravan." - Lordi Chesterfield.
...

tiistai 26. elokuuta 2008


MAANANTAINEN TREENINI


Syksyn 2008 ensimmäinen harjoituskertani tavoitteena oli voimanhankinta. Siihen soveliaat liikkeet ovat sellaisia, jotka kohdistuvat samalla kertaa mahdollisimman moniin lihasryhmiin, toisin sanoen ovat perusliikkeitä. Jos luustovaurioni ei estäisi niiden tekemistä, ne olisivat eilen olleet 1) penkkipunnerrus 2) maastaveto ja 3) jalkakyykky.

Nyt, kuten jo suunnilleen yhdeksän vuoden ajan, jouduin improvisoimaan: vaihdoin liikkeet minulle paremmin soveltuviin:

1) Punnerrus Total Gym 1000:ssa levytanko lisäpainona (vastaa suunnilleen vinopenkkipunnerrusta)
2) Leuanveto Total Gym 1000:ssa levytanko lisäpainona.
3) Yhden jalan kyykky Total Gym 1000:ssa levytanko lisäpainona.

Harjoituskerran aloitin viiden minuutin lämmittelyllä crosstrainerilla ja samanpituisella koko kehon venyttelyllä.

Parhaiten (maksimi)voimaa lisäävät 1-6 toiston sarjat. Koska oli ensimmäinen punttitreenini runsaan parin viikon tauon jälkeen, tein harjoitukset melkoisen maltillisesti : Punnerrusta 90 sekunnin palautuksin 6 x 6-2, leuanvetoa 90 sekunnin palautuksin 4 x 6-3 ja kyykkyä 45 sekunnin palautuksin 4 x 6/6-3/3.

Lopetin harjoituskerran viiden minuutin venyttelyyn ja jäähdyttelyyn crosstrainerilla. Koko treenikerta vei aikaa vain 48 minuuttia.

Punttitreenien jälkeen palautusjuomani on yleensä seuraava : 1-2 desiä vettä + Gainomax (2.5 dl) + 1 rkl oliiviöljyä + 1 rkl rypsiöljyä + 30 g heraproteiinijauhetta. Samassa yhteydessä otan myös 500 mg C-vitamiinia (poretabl), magnesiumia/kalsiumia, e-vitamiinia ja b-vitamiinia.


PÄIVÄN MIETELMÄ

"Monet eivät usko mitään, mutta pelkäävät kaikkea." - Friedrich Hebbel.
...

maanantai 25. elokuuta 2008


PEKINGIN KISOJEN HUIPPUNIMIÄ


Usain Bolt

Pieneltä Jamaikalta, jonka väkiluku on alle kolme miljoonaa, löytyi valtava määrä huippujuoksijoita etenkin lyhimmille matkoille. Eilispäivän tilastosta voit todeta Jamaikan ottaneen Pekingistä 11 mitalia (tuplasti väkiluvultaan isompi Suomemme vain neljä). Parhaiten heistä menestyi Usain Bolt. Hän voitti kolme kultaa ja kaikki vielä uudella ME-ajalla : 100 m 9.69 (löysäten maaliin), 200 m 19.30 (0.9 vastatuuleen) ja miesten 4x100 m viesti 37.10.

Usain Boltin luonteesta kertoo myös jotain se, että hän lahjoitti 50 000 dollaria Kiinan maanjäristyksistä kärsineille lapsille.

Michael Phelps

Yhdysvaltalainen uimari Michael Phelps voitti Pekingin kisoissa kahdeksan kultamitalia, mikä siirsi hänet kaikkien aikojen olympiaurheilijaksi ainakin voittojen suhteen.

1. Michael Phelps (Yhdysvallat), uinti / 14+0+2 = 16 mitalia
2. Larissa Latynina (N-liitto), voimistelu / 9+5+4 = 18 mitalia
3. Paavo Nurmi (Suomi), yleisurheilu / 9+3+0 = 12 mitalia
4. Mark Spitz (Yhdysvallat), uinti / 9+1+1 = 11 mitalia
5. Carl Lewis (Yhdysvallat), yleisurheilu / 9+1+0 = 10 mitalia

Michael Phelps harjoittelee päivittäin 8-9 tuntia ja vielä erittäin lujaa. Minulle USA:sta tulleessa sähköpostissa kerrottiin hänen syövän noin 12 000 kcal:n edestä ruokaa päivittäin. Surullista siinä on se, että siitä melkoinen osa on roskaruokaa. Toivottavasti Michael pysyy silti terveenä ja voi jatkossakin vielä urheilla nykyisellä tasollaan.

Maarten van der Weijden

Yllä oleva nimi on Sinulle melko varmasti aivan outo ja vieras. Kyseessä on 10 000 metrin avovesiuinnin (maratonuinti) kultamitalivoittaja. Syy siihen miksi olen ottanut hänet mukaan Boltin ja Phelpsin yhteyteen on seuraava : Seitsemän vuotta sitten hollantilaisella Maartenilla todettiin leukemia. Lääkärit eivät uskoneet miehen selviävän hengissä. Kemoterapian ja solusiirtojen avulla hän pystyi jatkamaan elämäänsä. Nyt hän on raskaan uintilajin olympiavoittaja.

Tiedän itsekin kemoterapian ja kahden kantasolusiirron läpikäyneenä (luuydinsyöpä 1999), ettei kuntoutuminen niistä ole aivan simppeli juttu. Entinen syöpäpotilas antaa aina melkoisesti tasoitusta terveenä pysyneille kilpakumppaneilleen.


LISÄÄ KISOJEN JÄLKITUNNELMIA

Oikeastaan ainoan miinuksen kiinalaiset kisaisännät ja -emännät saivat minulta pienen avajaisten kauneusvirheen takia. Yhdeksänvuotias tyttö joka lauloi kuin pieni enkeli olikin hämäystä. Todellisuudessa hän liikutti vain suutansa. Ääni oli aivan toisen tytön, joka ei pyöreiden kasvojensa ja muutekin vaatimattoman ulkomuotonsa mukaan ollut "sovelias" esiintymään avajaisissa soolo-osassa. Tyttöjen asema on Kiinassa aina ollut huono. Nyt sitä yritettiin kaikin tavoin peitellä ottamalla kaikkiin tilanteisiin mukaan mahdollisimman paljon tyttöjä ja nuoria naisia. Mikä toki on hyvä asia. Toivottavasti linja jatkuu kisojen jälkeenkin.

Kiinalaisten avustajien toiminta kaikissa kilpailutilanteissa oli täsmällistä ja erinomaista. Esimerkiksi painonnostossa levyjen vaihtajat tekivät tehtävänsä ripeästi, tullen paikalle ja lähtien sieltä juosten.

Monasti meillä Euroopassa yleisurheilukisojen televisio-ohjaukset ovat enemmän tai vähemmän päin seiniä. Eritoten tämä on havaittavissa kisoista, jotka tulevat Etelä-Euroopasta. Pekingin kisoissa televisio-ohjaus oli kohdallaan. Olihan se suomalaisten ammattilaisten pätevissä käsissä.

Meidän kuntoilijoidenkin olisi syytä keskittää huomiomme HARMONIAan. Sehän oli kisojen yhtenä teemana. Mielen ja kehon tulisi olla keskenään sopusoinnussa, harmoniassa. Ilman henkistä vahvuutta ei kehon voimalla ja kestävyydellä ole paljonkaan merkitystä.

Toivottavasti meidän maailmamme kykenee noudattamaan Pekingin kisojen perimmäistä ajatusta One World - One Dream, niin, että kykenemme elämään rauhassa ja harmoniassa seuraavat neljä vuotta kohti 27. heinäkuuta 2012 alkavia Lontoon kolmansia olympiakisoja, jotka tulisivat olemaan historian 30. kesäkisat.






OMAN HARJOITTELUNI SYYSKAUSI

Tänään aloitan kuntoilussani syyskauden, joka painottuu kesäkautta enemmän lihasmassan ja -voiman hankintaa kestävyysharjoittelun jäädessä vähäisempään rooliin. 12 päivän perusrunko tulee olemaan :

Päivä 1. Voima / rinta+selkä+reidet
Päivä 2. Kestävyys / aerobinen harjoitus (minimi 70 min / 135 syk.)
Päivä 3. Lepo
Päivä 4. Massa / muut lihasryhmät - ylhäältä alas
Päivä 5. Kestävyys / intervalliharjoitus (minimi 40 min / 155 syk.)
Päivä 6. Lepo
Päivä 7. Massa / rinta+selkä+reidet
Päivä 8. Kestävyys / aerobinen harjoitus (minimi 70 min / 135 syk.)
Päivä 9. Lepo
Päivä 10. Massa / muut lihasryhmät - alhaalta ylös
Päivä 11. Kestävyys / intervalliharjoitus (minimi 40 min / 155 syk.)
Päivä 12. Lepo

13. päivänä alan kierron uudestaan alusta, mutta vaihdan lihasryhmien järjestystä ja lisään 5-10 minuuttia kestävyysharjoitteluihin.


PÄIVÄN MIETELMÄ

"Jos ihminen, jolla on ihanteita, erehtyy tuhat kertaa, niin ole varma siitä, että ilman ihanteita oleva ihminen erehtyy viisikymmentätuhatta kertaa. Siksi on parempi, että ihmisellä on ihanteita." - Swami Vivekananda.
...

sunnuntai 24. elokuuta 2008


MITALISTEJA , opintomatkalaisia sekä jotain siltä väliltä


Suomen osalta Pekingin Olympiakisat ovat ohitse. Vaikka joidenkin mielipidetiedustelujen mukaan olemme tyytyväisiä saavutuksiimme, on todella paljon silti parantamisen varaa.

Mitalistit

Kultaa : Satu Mäkelä-Nummela, trap
Hopeaa : Sanna Sten & Minna Nieminen, 2000 m soutu
Pronssia : Henri Häkkinen, ilmakivääri 10 m / Tero Pitkämäki, keihäs

Neljästä mitalistamme kaksi tuli lajeista, jotka eivät vaativuudeltaan ole kovin kummoisia. Tarkoitan nyt ammunnan kultaa (trap) ja pronssia (ilmakivääri 10 m). Miksi voin tällaista väittää... No armeijassa sain kivääriammunnasta palkkioksi kuntsarin eli ylimääräisen viikonloppuvapaan, vaikka en ollut sitä ennen ampunut minkäänmoisella "tuliaseella".

Olen kokeillut elämäni aikana monia urheilulajeja. Niinpä voin sanoa, että vaatii valtavasti lahjakkuutta ja hirmuisen määrän työtä heittää keihästä 90 metriä. Itse en pääsisi kovallakaan harjoittelulla edes kolmannekseen siitä.

Soutu vaatii runsaasti voimaa ja kestävyyttä. Soutajilla onkin niin sydän kuin keuhkotkin teholtaan samaa luokkaa kuin vaikkapa hiihtäjillä. Soudun raskaudesta saa hyvän käsityksen kun laittaa kuntosalilla alataljaan kuormitusta 40-50 kiloa ja tekee sillä toistoja esimerkiksi kolmen minuutin ajan tahdilla 35 vetoa / min (yhteensä siis 100 toistoa).

Jotain siltä väliltä

Tähän ryhmään sijoitan kaikki loppukilpailuihin selviytyneet urheilijamme, jotka jäivät mitalisijojen ulkopuolelle. Mukana ovat siis myös ottelijat, kävelijät ja maratoonarit.

Opintomatkalaiset

Melko monelle urheilijallemme Pekingin kisat jäivät pelkäksi opintomatkaksi. Useille muidenkin maiden joukkueiden jäsenille, jopa maailman huipuille, kävi kalpaten jo karsinnoissa - erilaisten mokien takia jäi loppukilpailupaikka saavuttamatta, vaikka mahdollisuus olisi ollut jopa olympiavoittoon.


MITALITILASTO

Seuraavassa on luettelo 20 parhaasta maasta kultamitalien määrän mukaan arvioituina. Suluissa on sijoitus mitalien kokonaislukumäärän mukaan. Kuten huomaat on Suomi vasta sijalla 44.

01. Kiina 51+21+28 = 100 (2)
02. USA 36+38+36 = 110 (1)
03. Venäjä 23+21+28 = 72 (3)
04. Iso-Britannia 19+13+15 = 47 (4)
05. Saksa 16+10+15 = 41 (6)
06. Australia 14+15+17 = 46 (5)
07. Korea 13+10+8 = 31 (8)
08. Japani 9+6+10 = 25 (11)
09. Italia 8+10+10 = 28 (9)
10. Ranska 7+16+17 = 40 (7)
11. Ukraina 7+5+15 = 27 (10)
12. Hollanti 7+5+4 = 16 (16)
13. Jamaika 6+3+2 = 11 (20)
14. Espanja 5+10+3 = 18 (14)
15. Kenia 5+5+4 = 14 (18)
16. Valko-Venäjä 4+5+10 = 19 (13)
17. Romania 4+1+3 = 8 (25)
18. Etiopia 4+1+2 = 7 (27)
19. Kanada 3+9+6 = 18 (14)
20. Puola 3+6+1 = 10 (21)

21. Norja 3+5+2 = 10 (21)
30. Tanska 2+2+3 = 7 (27)
44. Suomi 1+1+2 = 4 (44)
56. Ruotsi 0+4+1 = 5 (38)

80. Venezuela 0+0+1 = 1 (69)


PÄIVÄN MIETELMÄ

"Kun hyväksymme yksinäisyytemme, voimme alkaa tajuta rakkauden todellista arvoa ja sitä, miksi emme voi elää ilman rakkautta." - Leo Buscaglia.
...

lauantai 23. elokuuta 2008


KEIHÄSPRONSSIA


Onnittelut Tero Pitkämäelle Pekingin kisojen miesten keihäänheiton pronssin johdosta.

...

maanantai 18. elokuuta 2008


YELENA 505



Red roses to you, Yelena.





LIVESTRONG


Olet sitten missä kunnossa tahansa, elä mahdollisimman vahvasti. Hyviä vinkkejä siihen löydät englanniksi esimerkiksi sivuilta http://www.lancearmstrong.com.


PÄIVÄN MIETELMÄ

"Olkoon iglussasi lämmin, lampussasi öljyä ja sydämessäsi rauha." - Eskimoiden sanonta.
...

sunnuntai 17. elokuuta 2008


SOUTUHOPEA


Suomi sai tänään, sunnuntaina 17. elokuuta, ammuntojen kulta- ja pronssimitalien jatkoksi hopeamitalin naisten 2000 metrin soudussa.



Ruusut siitä Sanna Stenille ja Minna Niemiselle.




PÄIVÄN MIETELMÄ

"Ei iloja monta ihmislapselle suotu : yks kevään riemu ja toinen kesän ja kolmansi korkean, selkeän syksyn riemu. Kyntää, kylvää, korjata kokoon, levätä vihdoin rauhassa raatamisestaan." - Eino Leino.
...

torstai 14. elokuuta 2008


KESÄOLYMPIALAISTEN YLEISURHEILU ON ALKAMASSA


Huomisaamuna on herätyskelloni soittamassa kello neljältä aamulla tai oikeastaan aamuyöstä, silloin nimittäin alkavat monen yleisurheilulajin karsinnat. Olen melkoinen yleisurheilufani, sillä arvostan niiden lajeja muita lajeja enemmän, koska ne vaativat harrastajaltaan laajaa monipuolisuutta : voimaa, nopeutta, kestävyyttä ja taitoa.

Painoharjoittelustani pidän ainakin toistaiseksi taukoa. Ilmisesti se jatkuu aina kisojen loppuun asti. Spinningpyöräni siirsin olohuoneeseen, niin että voin sillä harjoitella samalla kun katson kisoja.



PÄIVÄN MIETELMÄ

"Elää jokaisen päivän kuin se olisi viimeinen, kiihtymättä, tylsistymättä ja teeskentelemättä - näin tekee täydellinen ihminen." - Marcus Aurelius.
...

tiistai 12. elokuuta 2008


KEHO.NETIN MATKASSA MAAILMAN YMPÄRI


Kaipaamme keho.nettiin ahkeria liikkujia osallistumaan projektiimme "keho.netin matka maailman ympäri", missä kirjaamme liikuntakilometrejämme suorittaaksemme 40 000 kilometrin yhteisen urakan. Tule Sinäkin mukaan - ei maksa mitään.

http://keho.net


PÄIVÄN MIETELMÄ

"Kaikki elimistön osat, joita kuormitetaan kohtuullisesti toiminnalla, johon ne ovat tottuneet, kehittyvät nopeasti ja vanhenevat hitaasti; mutta käyttämättä jätettyinä ne tulevat alttiiksi sairauksille, kasvavat ja kehittyvät puutteellisesti ja vanhenevat nopeasti." - Hippokrates 460-377 eKr.
...

maanantai 11. elokuuta 2008


1. MITALIPÄIVÄ


Onnittelut Satu Mäkelä-Nummelalle trapin olympiavoitosta ja Henri Häkkiselle miesten ilmakiväärin (10 m) pronssimitalista.




Ruusu Sinulle Satu Mäkelä-Nummela.

torstai 7. elokuuta 2008


OLEN LOMALLA 07-24. elokuuta.




"Joutsen" - Ari Kokkonen.






...

keskiviikko 6. elokuuta 2008


SUOMALAISIA KESÄOLYMPIAKISOJEN VOITTAJIA - osa 6.


Soul 1988

Mitalisaalis Soulin kisoissa oli siihen mennessä heikoin maamme kesäolympialaisten historiassa. Mitalitilastossa olimme vasta sijalla 25. yhdellä kultamitalilla, yhdellä hopealla ja kahdella pronssilla.

Ainoa kultimitali tuli miesten keihäänheitossa Tapio Korjuksen ansiosta.

Barcelona 1992

Sijoituksemme mitalitilastossa Barcelonassa oli vielä Souliakin huonompi 29. Viidestä mitalista yksi oli kultaa, kaksi hopeaa ja kaksi pronssia.

Ensimmäisenä suomalaismelojana vuoden 1952 Helsingin kisojen jälkeen Mikko Kolehmainen voitti olympiakultaa.

Atlanta 1996

Huono menestyksemme jatkui edelleen Atlantassa vielä aikaisempiakin kehnommalla sijoituksella, sillä olimme mitalitilastossa yhdellä kullalla, kahdella hopealla ja yhdellä pronssilla vasta sijalla 40.

Heli Rantasesta tuli Atlantassa Suomen kaikkien aikojen ensimmäinen naispuolinen yleisurheilun olympiavoittaja.

Sydney 2000

Uuden vuosituhannen ensimmäisissä kesäolympialaisissa sijoituksemme oli hieman edellistä parempi. Kultaa tuli kaksi, hopeaa yksi ja samaten pronssia yksi. Näillä mitaleilla se oli 31.

Kultamitalimme tulivat yleisurheilussa Arsi Harjulle (miesten kuulantyöntö) ja purjehduksessa Thomas Johansonille ja Jyrki Järvelle (luokka 49e).

Ateena 2004

Suomen menestys Ateenan kisoissa oli huonompi kuin missään aikaisemmissa kesäolympialaisissa. Edellisistä vuoden 1906 Ateenan kesäkisoista saakka Suomi oli saanut vähintään yhden kultamitalin. Nyt niitä ei tullut yhtään. Ainoat saavutuksemme olivat kaksi hopeamitalia. Näillä Suomi romahti peräti sijalle 62.

...

Miten käy Pekingissä 2008. Se jää nähtäväksi. Kisat alkavat epävirallisesti jo tänään keskiviikkona elokuun kuudentena päivänä, joskaan suomalaisia ei vielä ole mukana.


PÄIVÄN MIETELMÄ

"Että sinua rakastettaisiin, ole rakastettava." - Ovidius.
...

tiistai 5. elokuuta 2008


SUOMALAISIA KESÄOLYMPIALAISTEN VOITTAJIA - osa 5.


München 1972


Münchenissä Suomen urheilijat saavuttivat kahdeksan mitalia. Niistä kolme oli kultaa, yksi hopeaa ja neljä pronssia, mikä antoi maallemme mitalitilaston 14. sijan.

Kolmesta Münchenin kullasta Lasse Viren voitti kaksi (5000 m ja 10 000 m) ja Pekka Vasala yhden (1500 m).

Montreal 1976

Suomi hieman paransi asemaansa mitalitilastossa Montrealissa Müncheniin verrattuna, sillä vaikka mitalien kokonaismäärä oli pienempi, oli kultaa enemmän : kuudesta mitalista neljä oli kultaista ja kaksi hopeista - sijoitus 11.

Lasse Viren uusi molemmat Münchenin voittonsa Montrealissa. Hänelle siis kultaa niin 5000 metrillä kuin 10 000 metrilläkin.

Muut kaksi kultamitalia saivat Pertti Ukkola (kreikkalais-roomalainen paini 57 kg) ja Pertti Karppinen (soutu - yksiköt).

Moskova 1980

Yhdysvaltain ja useiden sen liittolaisten olympiaboikotti kasvatti Suomenkin mitalimenestystä Moskovan kisoissa.

Kahdeksalla mitalillaan (3+1+4) Suomi oli Moskovassa mitalitilaston sijalla 12.

Kultamitalin pujottivat kaulaansa Pertti Karppinen (soutu - yksiköt), Esko Rechardt (purjehdus - Finnjolla) ja Tomi Poikolainen (jousiammunta).

Los Angeles 1984

Vuoden 1984 kisoja boikotoivat nyt vuorostaan 14 maata Neuvostoliiton johdolla. Samoin kuin edellisissä kisoissakin tämä boikotti paransi monissa lajeissa Suomen menestysmahdollisuuksia. Niinpä mitalisaaliimme olikin kohtuullisen hyvä eli peräti 12 mitalia, joista neljä oli kultaa, kaksi hopeaa ja kuusi p
ronssia - sijoitus mitalitilastossa 15.

Yleisurheilijamme saivat kaksi kultamitalia Juha Tiaisen voittaessa moukarinheiton ja Arto Härkösen keihäänheiton.

Kuten jo kaksissa aikaisimmissa kisoissa (Montreal ja Moskova) miesten yksikkösoudun voittajana oli Pertti Karppinen.

Kreikkalais-roomalainen painimmekin jatkoi mitaliputkea, sillä sarjan 74 kg voitti Jouko Salomäki.



"Helmet" - Ari Kokkonen.




PÄIVÄN MIETELMÄ

"Totuus on olemassa. Vain valhe keksitään." - Georges Brague.
...

maanantai 4. elokuuta 2008


SUOMALAISIA KESÄOLYMPIALAISTEN VOITTAJIA - osa 4.


Melbourne 1956


Maamme saavutti vuoden 1956 kesäolympialaisissa yhteensä 15 mitalia, joista kolme kultaisia, yksi hopeinen ja yksitoista pronssia. Näillä Suomi sijoittui mitalitilastossa sijalle 13.

Yleisurheilusta ei tällä kertaa tullut yhtään kultamitalia, vaan oli tyytyminen kahteen pronssiin. Sen sijaan painissa menestys jatkui : kreikkalais-roomalaisen sarjan 56 kg voitti Rauno Mäkinen ja 67 kg sarjan Kyösti Lehtonen.

Uutena lajina voittoluetteloihimme tuli ammunta Pentti Linnosvuon ollessa paras vapaapistooliammunnassa.

Rooma 1960

Suomen menestys jatkoi hiipumistaan. Roomassa sijoituimme mitalitilastossa vasta 17. sijalle yhdellä kullalla, yhdellä hopealla ja kolmella pronssilla.

Ainoan kultamitalimme nappasi Eugen Ekman voimistelussa (hevonen).

Tokio 1964

Mitalien lukumääräksi
tuli Tokiosta sama kuin Roomastakin eli viisi. Nyt kultamitaleita onneksi oli kolme kertaa enemmän ja hopeisia tuplasti eli kaksi. Näillä sijoitus hieman tilastossa parani : nyt se oli 12.

Kuudentoista vuoden jälkeen Suomi pääsi taas yleisurheilussa voittokantaan, kun Pauli Nevala voitti keihäänheiton (edellinen yleisurheilun kulta oli sekin keihäänheitossa - Tapio Rautavaara Lontoossa vuonna 1948).

Väino Markkanen oli kisojen paras vapaapistooli- ja Pentti Linnosvuo olympiapistooliammunnassa.

Meksiko 1968

Suomen mitalisaalis taas hupeni, sillä Meksikon kisoista oli kotiin tuotavina vain neljä mitalia (1+2+1). Näin vähäisellä saaliilla sijoituksemme oli vasta 24.

Ainoan kultamitalimme Meksikossa saavutti Kaarlo Kangasniemi painonnostossa (90 kg).


"Pisarat" - Ari Kokkonen.

Suunnilleen tuo oli tunnelma ajolasien takana tämän aamuisella pyörälenkilläni.



PÄIVÄN MIETELMÄ

"Kehitä havainnointikykyäsi. Opi tuntemaan itsesi. Tunne syvällä sisimmässäsi asuva aito ihminen." - Norman Vincent Peale.
...

sunnuntai 3. elokuuta 2008


SUOMALAISIA KESÄOLYMPIALAISTEN VOITTAJIA - osa 3.


Berliini 1936

Suomen mitalisaalis jatkoi hiipumistaan. Berliinistä keräsimme 19 mitalia, joista kultaisia seitsemän, hopeisia kuusi ja pronssisia samaten kuusi. Mitalitilastossa Suomi oli "vasta" jaetulla viidennellä sijalla.

Perinteiset lajit kestävyysjuoksu ja paini saivat jatkoa voittotileilleen. Volmari Iso-Hollo voitti 3000 m esteet, Gunnar Höckert 5000 m ja Ilmari Salminen 10 000 m. Kreikkalais-roomalaisen painin sarjassa 66 kg voittajaksi otteli Lauri Koskela ja vapaapainin sarjassa 61 kg Kustaa Pihlajamäki.

Uusina kultamitalilajeinamme näissä Saksan kisoissa olivat nyrkkeily (Sten Suvio, sarja 66,6 kg) ja voimistelu (rekki - Ale Saarvala). Berliinissä kisattiin myös taidelajeissa, joissa epiikkakirjallisuuden kultamitalin voitti Urho Karhumäki.

Lontoo 1948

Toisen maailmansodan takia vuoden 1940 ja 1944 olympialaisia ei järjestetty. Vasta 12 vuotta Berliinin kisojen jälkeen "maailman urheileva nuoriso" kokoontui jälleen mittelemään kykyjään.

Suomi lähetti Lontooseen melkoisen suuren joukkueen. Virallisiin kilpailulajeihin osallistui 123 urheilijaa ja sen lisäksi yhdeksän pelkkiin taidekilpailuihin.

Suuresta joukkueesta huolimatta Suomi niin sanotusti putosi maan pinnalle - enää ei kahmittu mitaleita samaan malliin kuin aikaisempina vuosikymmeninä : 10 kultaa, 8 hopeaa ja 6 pronssia.

Huomion arvoista on ennen muuta se, ettei yleisurheilusta tullut kuin yksi kulta Tapio Rautavaaran voittaessa keihäänheiton. Paininkin voitot tyrehtyivät yhteen kun Lennart Viitala sai kultaa vapaapainin sarjassa 52 kg.

Runsaasti iloa suorituksillaan toivat voimistelijat, sillä hevosella kolme suomalaista (Paavo Aaltonen, Veikko Huhtanen ja Heikki Savolainen) jakoivat kullan keskenään. Henkilökohtaisen kilpailun hypyn voitti Paavo Aaltonen ja moniottelun Veikko Huhtanen. Miesten voimistelun joukkuekilpailussakin Suomi oli paras (Veikko Huhtanen, Paavo Aaltonen, Kalevi Laitinen, Olavi Rove, Einari Teräsvirta, Heikki Savolainen, Ale Saarvala ja Sulo Salmi).

Taidelajeissa saavutimme kaksi kultaa, kun Aale Tynni oli paras lyriikkakirjallisuudessa ja Yrjö Lindegren asemakaava-arkkitehtuurissa.

Helsinki 1952

Omista kesäkisoistamme saimme 22 mitalia, joista kuusi kultaista, kolme hopeista ja peräti kolmetoista pronssista. Mitalitilastossa sijoituimme kahdeksanneksi.

Helsingin olympialaiset olivat ensimmäiset, joista Suomelle ei tullut yhtään kultaa yleisurheilussa. Painissakin tuli vain yksi Kelpo Gröndahlin voittaessa kreikkalais-roomaalaisen sarjan 87 kg.

Nyrkkeily sai olympiahistoriamme toisen voittajan : Pentti Hämäläinen 54 kg.

Uudeksi lajiksi voittotilastoihin ilmestyi melonta, kun suomalaiset saavuttivat kolme voittoa: Sylvi Saimo (kajakkiyksiköt 500 m), Thorvald Strömberg (kajakkiyksiköt 10 000 m) ja Kurt Wires/Yrjö Hietanen (kajakkikaksikot 1000 m ja 10 000 m).



"Kiskot" - Ari Kokkonen.





OMA HARJOITTELUNI MENNEELLÄ VIIKOLLA

Perusrunko oli sama kuin jo monena viikkona peräkkäin : aamuisin ennen aamiaista noin tunti pyöräilyä + päivän mittaan suunnilleen kolmen tunnin välein punttitreeninä yksi sarja (20-22 toistoa, siis aikaisempaa enemmän ; 7. heinäkuuta alkaneella viikolla tein niitä 11-13) kullekin lihasryhmälle (ma+ke+pe : rinta, selkä ja reidet/ti+to+la : hartiat, hauikset, ojentajat, vatsa ja pohkeet) ja sunnuntaina lepo.

Huomenna (4. elokuuta) alkavalla viikolla jatkan vielä aikaisempaa treenisysteemiäni. Lisään toistoja punttisarjoihin niin, että teen niitä 23-25. Olen silloin kuukaudessa tuplannut toistomäärät. Viikosta selvittyäni aloitan harjoitustauon, jota aion pitää Pekingin kisojen ajan.


PÄIVÄN MIETELMÄ

"Kaikki asiat ovat sellaisia miksi ne teet." - Plautus.
...

lauantai 2. elokuuta 2008


SUOMALAISIA KESÄOLYMPIALAISTEN VOITTAJIA - osa 2.


Pariisi 1924

Suomi saavutti Pariisin kisoissa yhteensä 37 mitalia, joista 14 kultaa, 13 hopeaa ja 10 pronssia.

Kestävyysjuoksussa suomalaiset olivat ylivoimaisia kahdeksalla kultamitalilla. Paavo Nurmi keräsi viisi kultaa (1500 m, 5000 m, maastojuoksu, maastojuoksun joukkuekilpailu ja 3000 m joukkuejuoksu). Ville Ritola voitti neljä matkaa (3000 m esteet, 10 000 m, maastojuoksun joukkuekilpailu ja 3000 m joukkuejuoksu). Heikki Liimatainen oli mukana voittamassa kultaa maastojuoksun joukkuekilpailussa ja Elias Katz 3000 m joukkuejuoksussa. Albin Stenroos oli maratonin voittaja.

Näiden kestävyysjuoksun kultamitalien lisäksi voittoja tuli myös keihäänheitossa (Jonni Myyrä), viisiottelussa (Eero Lehtonen), kreikkalais-roomalaisessa painissa (Kalle Anttila, Oskari Friman ja Edvard Westerlund) sekä vapaapainissa (Kustaa Pihlajamäki).

Amsterdam 1928

Amsterdamin kisoissa Suomi ei yltänyt aivan yhtä mahtavaan mitalisaaliiseen kuin Pariisissa, sillä nyt oli kotiin tuotavina 25 mitalia : kahdeksan kultaa, kahdeksan hopeaa ja yhdeksän pronssia.

Menestys niin kestävyysjuoksussa kuin painissakin jatkui. Kullalle juoksuissa ylsivät Harri Larva (1500 m), Toivo Loukola (3000 m esteet), Ville Ritola (5000 m) ja Paavo Nurmi (10 000 m). Kreikkalais-roomalaisesta painista tuli yksi voitto (Väinö Kokkinen) ja vapaapainista kaksi (Kaarlo Mäkinen ja Arvo Haavisto).

Juoksu- ja painivoittojen lisäksi korkeimmalla korokkeella nähtiin myös Paavo Yrjölä, joka menestyi oivallisesti kymmenottelussa.

Los Angeles 1932

Mitalien kokonaismäärä vuoden 1932 kisoista oli sama kuin edellisistäkin eli 25, mutta kultaa tuli vähemmän : viisi kultaa, kahdeksan hopeaa ja peräti kaksitoista pronssia.

Sama voittolajien valikoima jatkui. Yleisurheilussa ja siinä kestävyysjuoksussa voittajina olivat Lauri Lehtinen (5000 m) ja Volmari Iso-Hollo (3000 m esteet) sekä kenttälajeissa Matti Järvinen (keihäänheitto).

Painissa saimme kaksi olympiavoittoa, kun Hermanni Pihlajamäki voitti vapaapainin 61 kilon sarjan ja Väinö Kokkinen kreikkalais-roomalaisen sarjan 79 kiloa.




"Mastot" - Ari Kokkonen.






PÄIVÄN MIETELMÄ

"Jos kohtelemme ihmisiä sellaisina kun he ovat, he myös pysyvät sellaisina. Jos sen sijaan kohtelemme heitä sellaisina, mitä he saattaisivat olla ja mitä heistä saattaisi tulla, heidän parhaat puolensa pääsevät esiin." - G.T. Smith.
...

perjantai 1. elokuuta 2008


SUOMALAISIA KESÄOLYMPIALAISTEN VOITTAJIA - osa 1.

Ateenan välikisat 1906

Suomi osallistui vuoden 1906 kesäolympialaisiin neljän yksityisurheilijan ja yhden joukkueenjohtajan voimin. Joukkue saavutti yhteensä neljä mitalia, joista kaksi oli kultaa, yksi hopeaa ja yksi pronssia. Kisojen epävirallisuuden takia näitä mitaleja ei lasketa virallisiksi.

Voittoon ylsivät antiikin kiekonheitossa Verner Järvinen ja kreikkalais-roomalaisen painin sarjassa 85 kg Verner Weckman.

Lontoo 1908

Lontoon kesäolympialaisissa Verner Weckman voitti kultamitalin kreikkalais-roomalaisen painin 93-kiloisten sarjassa.

Tukholma 1912

Suomen suuriruhtinaskunnan joukkue osallistui kisoihin erillään Venäjän keisarikunnan joukkueesta.

Hannes Kolehmainen ("Lentävä suomalainen" ja "Hymyilevä Hannes") voitti Tukholmassa 5000 ja 10 000 metriä ja maastojuoksun.

Kahden käden (molemmilla erikseen) keihäänheitossa oli paras Julius Saaristo.

Armas Taipale
oli kiekkoringin ykkönen. Hän saavutti siinä kaksi kultamitalia - toisen yhden käden ja toisen kahden käden kiekonheitossa.

Painissa (kreikkalais-roomalainen) suomalaiset voittivat kultaa kolmessa sarjassa : Kaarlo Koskelo (60 kg), Emil Väre (67,5 kg) ja Yrjö Saarela (82,5 kg).

Antwerpen 1920

Näissä ensimmäisissä Suomen itsenäistymisen jälkeisissä kesäolympialaisissa suomalaiset voittivat 15 kultaa, 10 hopeaa ja 9 pronssia.

Hannes Kolehmainen
voitti jälleen, tällä kertaa maratonjuoksun.

Paavo Nurmi päihitti muut 10 000 metrillä ja maastojuoksussa (8 km). Hän oli mukana voittamassa myös joukkueiden maastojuoksun.

Ville Pörhölä voitti kuulantyönnön (kaksoisvoitto Suomelle).

Kiekonheitossakin tuli meille kaksoisvoitto (Elmer Niklander) ja keihäänheitossa peräti nelosvoitto (Jonni Myyrä).

Kolmiloikan kultamitali pujotettiin Vilho Tuuloksen kaulaan.

Muita voittajia olivat Eero Lehtonen (viisiottelu) ja kreikkalais-roomalaisessa painissa Oskari Friman (60 kg) / Emil Väre (67,5 kg) / Adolf Lindfors (82,5 kg) ja vapaa-painissa Kalle Anttila (67,5 kg) ja Eino Leino (75 kg). Erikoisina voittajina olivat pariluistelun Ludowika Jakobsson - Walter Jakobsson.


PÄIVÄN MIETELMÄ

"Kärsivällisyys on toivomisen taidetta." - Vauvenargues.
...